Vaatemerkit

People Tree

People Tree-tuotteiden valmistuspaikat:

Agrocel ja luomupuuvillan viljelijät, Intia

Pääsimme todellakin myymiemme vaatteiden alkujuurille vieraillessamme tammi-helmikuussa Intiassa Agrocel:in sekä sen luomupuuvillan viljelijöiden luona. Puuvilla on perinteinen viljelykasvi Intian useissa osavaltioissa ja monet viljelijöistä ovat perineet ammatin vanhemmiltaan. Myymällä reilun kaupan luomupuuvillasta valmistettuja tuotteita haluamme tukea puuvillanviljelyä elannokseen kehitysmaissa harjoittavia ihmisiä, mutta kääntää viljelyn suuntaa sekä viljelijöille että ympäristölle haitattomampaan suuntaan. Aiemmin puuvillan viljely Intiassa olikin luonnonmukaista, mutta kemiallisten torjunta-aineiden yleistyessä tuholaisista tuli koko ajan entistä vastustuskykyisempiä ja torjunta-aineiden käyttöä lisättiin sitä mukaa. Monet Intiaan myytävistä myrkyistä ovat länsimaissa kiellettyjä ja niitä käytetään usein ilman mitään suojausta – aiheuttaen viljelijöille vakavan terveysriskin. Torjunta-aineista koituneiden velkojen vuoksi kymmenettuhannet intialaiset viljelijät ovat tehneet itsemurhan viime vuosina (ks. aiheesta lyhyt dokumentti Uutisistamme!).

Agrocel antaa intialaisille puuvillan viljelijöille vaihtoehtoisen tavan elää ja viljellä maata; se auttaa heitä siirtymään luomuviljelyyn sekä reilun kaupan piiriin. Agrocel:illa on 12 koulutuspistettä eri puolilla Intian maaseutua, joissa agronomit kouluttavat viljelijöitä sekä valvovat kansainvälisten luomustandardien noudattamista. Agrocel tutkii ja kehittää orgaanisia viljelymenetelmiä ja keinoja torjua tuholaisia, ylläpitää siemenpankkia sekä koeviljelmiä. Sadon kerättyään viljelijät tuovat puuvillan Agrocel:in tehtaalle, jossa se punnitaan ja puhdistetaan monien vaiheiden kautta sekä pakataan paaleiksi. Vasta tämän jälkeen puuvilla on valmis kehrättäväksi langaksi, värjättäväksi ja kudottavaksi kankaaksi. Myymämme reilun kaupan luomuvaatteet valmistaa Assisi Garments, josta löytyy lisää tietoa People Treen alta.

Matkallamme oli uskomattoman hienoa nähdä omin silmin puuvillapensaat, joista vaatteet syntyvät ja kuulla, miten viljelijät itse kokevat luonnonmukaisen ja reilun kaupan puuvillan viljelyn hyödyt. Vaikka sadot jäävätkin hieman pienemmiksi luomupelloilla, joissa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita, halusivat viljelijät korostaa oman terveytensä arvoa satomäärien rinnalla. Luomuun siirtymiseen vaaditaan kolmen vuoden siirtymäaika ja tämän jälkeen tarkastuksia tehdään vähintään kerran vuodessa.

Gujaratin osavaltiossa, missä vierailimme, puuvillasatoja saadaan 2-3 vuodessa. Puuvilla kypsyy eri aikoina eri puolilla Intiaa ja tällä voidaankin turvata sen saatavuus ostajille. Luomuviljelijät käyttävät luonnon ”torjunta-aineita”: chiliä, valkosipulia, neem-öljyä ja saippuaa kalliiden kemiallisten myrkkyjen sijaan. Näin viljelijät säästävät suuria summia rahaa ja välttyvät velkakierteeltä isoille kemikaaliyhtiöille. Kasveja lannoitetaan oman kompostin ja lehmän lannan avulla. Luomupelloilla on mahdollista harjoittaa vuoroviljelyä ja pelloilla viljelläänkin ruokakasveja (sokeriruokoa, rypäleitä, mausteita, papuja) puuvillan rinnalla. Sadonkorjuuaikana naapurit keräävät puuvillan yhdessä, vuorottelemalla työpäiviä keskenään toistensa pelloilla. Intiassa kaikki osat puuvillakasvista hyödynnetään. Kun kuidut on otettu talteen, jäljelle jäävät siemenet kuivataan ja niistä puristetaan öljyä, joka puhdistetaan ja varastoidaan. Öljyä voidaan käyttää ruoan valmistuksessa. Siemenjätteestä tehdään kuivattuja kakkuja karjalle ruoaksi.

Tammikuun vierailumme aikana Gujaratin viljelijät olivat juuri keräämässä puuvillasatojaan. Keväällä he ovat viljelleet pelloillaan sokeriruokoa, vehnää ja mausteita oman perheensä käyttöön sekä myytäväksi. Kesällä viljelijöiden on ollut taas aika istuttaa maahan puuvillan siemenet ja jäädä odottamaan uutta satoa. Luomupuuvillan hinta oli viljelijän mukaan viime vuonna (2007) paras 10 vuoteen. Hinnan nousu jatkui tämän vuoden (2008) alkuun, mutta keväällä hinta laski taas voimakkaasti. Kehitysmaiden puuvillan viljelijät kärsivät USA:n, Kiinan ja EU-maiden omille viljelijöilleen maksamista tuotantotuista, jotka laskevat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja (Intiassahan pienviljelijät eivät saa tukea valtiolta ja heillä on em. maiden viljelijöihin verrattuna turvaton asema jos sadot menetetään esimerkiksi huonojen säiden vuoksi).

Omavaraisuuden ja terveyden lisäksi luomuviljelystä on viljelijöiden perheille konkreettista taloudellista hyötyä. Viljelijöille maksetaan nimittäin luomulisä (8–10 %) jokaiselta puuvillakilolta. Luomulisän lisäksi reilun kaupan piirissä olevat viljelijät saavat yhteisölleen reilun kaupan lisän (13 % /kg), jolla toteutetaan kylissä erilaisia projekteja yhteisellä päätöksellä. Rahoilla on mm. tarjottu koulutusta ja parannettu kastelujärjestelmiä sekä hankittu työvälineitä. Näin luomuviljelyllä on suora merkitys viljelijän omaan talouteen ja reilulla kaupalla yhteisön hyvinvointiin; kaksi järjestelmää tukevat toisiaan! Merkittävää luomuviljelyyn siirtymisessä on myös ollut sen vaikutus viljelijöiden keskinäisiin suhteisiin. Aiemmin naapurit salasivat toisiltaan, mitä torjunta-aineita omilla pelloillaan käyttivät. Nyt luomujärjestön koulutuksiin osallistuessaan sekä yhteisten reilun kaupan lisien käytöstä sopiessaan viljelijät ovat oppineet jakamaan tietoa keskenään ja tämä auttaa myös tuholaisten torjunnassa. People Tree maksaa ostamastaan puuvillasta ennakon, josta puolet käytetään lyhytkestoisiin ja puolet pitkäkestoisiin projekteihin viljelijöiden yhteisöissä; ympäristökasvatukseen, kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen sekä köyhyyden poistamiseen tähtääviin projekteihin.