Avainsanat: ‘Prana’

Väriasiaa osa II

10.19.2009 - Heidi

Toinen seikka värjäykseen liittyen on värinkestävyys. Viime viikonloppuna leikin tekstiililaboratoriota kylpyhuoneessamme kun mittailin kuumemittarilla pesukonelämpöistä vettä saaviin ja liottelin siellä työprojektini pienyrittäjien taidokkaasti käsinkutomia, perinteisiä Dhaka-huiveja. Onneksi huivien värit eivät olleet moksiskaan lämpimästä vedestä. Yleensähän kehitysmaiden toreilta/turistikaupoista ostetut halpiskamppeet päästävä kaiken värin jopa käsin pestessä… Moni meidänkin vaatemerkkejämme vielä tuntematon ihminen on saattanut kysyä, ovatko esim. People Treen vaatteiden värit pesunkestäviä, nämä vaatteet kun on myös valmistettu kehitysmaissa. Näinhän ei tietenkään ole, vaan värit ovat länsimaista, tutkittua tasoa, onhan vaatteiden valmistuttaja länsimainen yritys. Omia, alkeellisia väritestejä tehdessäni huomasin, kuinka lämmintä + 40-asteinen vesi oikeasti on ja ajattelin, että jos se tuntuu näin kuumalta, mitä 60-, saatikka 90-asteinen vesi tekee tekstiilille?

Sekä People Tree, että Prana-vaatemerkit puhuvat pesulämpötilojen alentamisen puolesta ekologisista syistä. Pranan myyntijohtaja kirjoitti meille äskettäin, että nykyajan pesuaineet ja pesukoneet ovat niin tehokkaita, että lika lähtee tekstiilistä helposti ja siksi pesulämpötiloja voi alentaa pesutuloksen siitä kärsimättä. Sen lisäksi, että sähköä (eli myös rahaa) säästyy paljon, myös vaatteet pysyvät parempina pidempään, sillä esim. 30-asteisessa vedessä vaatteen kuidut eivät kärsi yhtä paljon kuin kuumemmassa vedessä (+ 40) ja myös värit säilyvät kirkkaampina. Luulen, että monella on syntynyt mielikuva ”ainoasta ja oikeasta” pesutavasta kuumassa vedessä jostain isovanhempiemme ajoilta, jolloin huivipäiset naiset pesivät lakanoita järven rannalla kiehuvassa vedessä. Niin idylliseltä kuin edellinen kuulostaakin, niin nykyajan hygieniaolot ovat toista luokkaa kuin tuolloin ja harvoin tekstiilit ovat enää samalla tavalla pinttyneessä liassa. Meillekin tulee aina välillä kyselyjä, mistä saa ”kunnon vanhanajan puuvillasta” valmistettuja vaatteita, jotka kestävät suurin piirtein 90-asteisen pesun. Valitettavasti täytyy myöntää, etten todellakaan tiedä, mistä sellaista/niin kestävää kangasta (esim. puuvillatrikoota) saa (varsinkin kun sen meidän kriteerien mukaan pitäisi olla viljelty reilun kaupan ehdoilla ja luomuna, sekä kehrätty, kudottu ja värjätty reilun kaupan ehdoilla/haitattomilla väreillä)… Miten siis vastata kaikkiin näihin eettisiin ja ekologisiin kriteereihin sekä saavuttaa vielä rankkojen pesujen vaatima huippulaatu? Aina ei käy kateeksi vaatevalmistajiakaan..! Joka tapauksessa itse toivoisin, että me kuluttajat opettelisimme uusia pesutapoja ja testaisimme, jääkö 30-asteisessa vedessä pesty vaate todella silminnähden likaisemmaksi kuin kuumemmassa (esim. 40 asteessa) pesty vaate, vai onko kyseessä vain opittu tapa/mielikuva. Näin olen ainakin omalla kohdallani huomannut tapahtuneen. Vaikka pesen kaikki vaatteeni (joitakin valkopyykin tehopuhdistuskertoja lukuun ottamatta) kolmessa kympissä, en ole koskaan huomannut kulkevani likaisissa vaatteissa… Jos näin on, niin kaverit; pliis kertokaa ja huomauttakaa asiasta! =)

P.S. Nyt kun kaikki pyykit joutuu pesemään käsin täällä Nepalissa (mikä vie tuhottomasti aikaa ja on yllättävän raskasta), ei kaikkia vaatteita teekään mieli nakata pyykkikoriin yhden käyttökerran jälkeen vaan tulee oikeasti mietittyä, milloin vaate on likainen ja milloin ei.

“Heart for Africa” -projekti

10.12.2009 - Antti

Verkkokaupastamme löytyy Pranan “Heart for Africa” -pipo.  Seuraavasta Youtube-videosta selviää kuitenkin tarkemmin mistä projektissa on kyse.

Projektin internetsivut: www.heartforafrica.org

Tapahtumia Nepalissa.

09.18.2009 - Antti

Viime viikko on mennyt syksyn uusien Prana- ja People Tree -tuotteiden saapumista valmistellessa. Uudet tuotteet ovat nyt näkyvissä ja tilattavissa verkkokaupastamme. Tällä kertaa myös miesten valikoima täydentyi monilla tuotteilla. Käykääpä tutustumassa!

Mitä sitten täällä Nepalissa on tapahtunut viime aikoina?

Kävimme tutustumassa yhteen Nepalin reilun kaupan tuottajista, Association for Craft Producers:iin (ACP), joka työllistää yli 1200 käsityöläistä ympäri Nepalia. Pääsimme tutustumaan heidän toimitiloihinsa täällä Katmandussa, jotka olivat vaikuttavat. Järjestö aloitti toimintansa viiden henkilön voimin vuonna 1984 ja on nyt suurin Nepalin reilun kaupan liiton jäsenistä. Mm. laatu- ja ympäristöasioihin on ACP:llä kiinnitetty viime vuosina huomiota ja siihen on saatu tukea myös ulkomaisilta asiantuntijoilta. Kaikki mahdollinen sadevesi otetaan käyttöön ja varastoidaan valtaviin vesisäiliöihin. Säiliöistä vesi voidaan ottaa käyttöön lankojen/kankaiden värjäystä varten ja vettä voidaan käyttää uudelleen huovutusvillan käsittelyssä. Myös värjäysvedet puhdistetaan ja väreinä käytetään eurooppalaiset standardit täyttäviä kemikaaleja. Haastattelimme vierailun aikana ACP:n johtajaa Meera Bhattaraita ja hän kertoi, että länsimaissa oleva taantuma on vaikuttanut myös heidänkin myynteihinsä, jotka ovat pudonneet n. 30 % edellisvuodesta. Tällä hetkellä töitä vielä on ollut, mutta syys-lokakuun vaihteessa tulevan Dashain-festivaalin jälkeen tilanne on huolestuttavampi. Vierailumme jälkeen kävimme läpi ACP:n tuotteita ja olemme miettineet mitä niistä voisimme ottaa omaan verkkokauppaamme myyntiin ja tällä tavoin tukea omalta osaltamme heidän toimintaansa.

Saimme myös viime viikolla kutsun Fair Trade Group Nepalin (FTGN) johtokunnan kokoukseen, jossa Heidi kertoi työstään UNDP:n rahoittamassa Medep-projektissa. Heidi esitti Nepalin reilun kaupan kattojärjestölle erilaisia vaihtoehtoja, kuinka reilun kaupan tuottajat ja Medep-projekti voisivat tehdä yhteistyötä. FTGN:n tuottajilla on yli 20 vuoden kokemus reilusta kaupasta ja yhteistyöstä ulkomaisten ostajien kanssa, joten tätä tietotaitoa pystytään toivottavasti jakamaan myös Medep:in mikroyrittäjille (jotka ovat reilun kaupan tuottajia jäljessä monessakin asiassa…).

Heidi on viime viikkojen aikana pyrkinyt auttamaan mikroyrittäjien tuotteita Katmandussa myyvää liikettä, joka tällä hetkellä painii taloudellisten sekä muiden ongelmien kanssa. Talouslukujen valossa tilanne näyttää hälyttävältä ja koko toiminta on aloitettu täysin väärällä tavalla. Omasta yrityksestä parin viime vuoden aikana saatu kokemus tuleekin tässä työssä todella tarpeeseen. Em. liikkeestä vastaava henkilökunta vain ei puhu juurikaan englantia, joten liikkeen sisustamisesta ja siivoamisesta keskusteleminen on välillä tuntunut hankalalta, jollei jopa mahdottomalta – kannattavuuslaskelmista tai kaupanpidon periaatteista puhumattakaan!

Jotkut asiat täällä kuitenkin etenevät, sillä saimme tällä viikolla positiivisia uutisia Suomen suurlähetystöstä. Lähetystö tukee esittämäämme reilun kaupan puutarhatapahtumaa tarjoamalla tilat tapahtumalle sekä huolehtimalla tarjoilusta. Marraskuun puolivälissä järjestettävään tapahtumaan osallistuvat kaikki 16 Nepalin reilun kaupan tuottajaa sekä Nepalin hallituksen alainen Medep-projekti pienyrittäjineen. Tuottajat esittelevät päivän aikana toimintaansa, myyvät tuotteitaan ja paikalle saadaan myös käsityöläisiä antamaan työnäytteitä esim. perinteisestä Mithila-maalauksesta. Katsotaan millainen tapahtumasta loppujen lopuksi tulee ja saisiko ko. tapahtuma jatkoa ensi vuonna jonkun toisen suurlähetystön tiloissa?

“Farkuissa ihmiselle myrkyllisiä aineita”

09.11.2009 - Antti

Ruotsissa on löydetty useista suosituista farkkumerkeistä myrkyllisiä ja allergiaa aiheuttavia aineita. Asiasta kertoi farkkuja testauttanut Ruotsin television SVT:n kuluttajaohjelma Plus.

Nudie-, Lee- ja Wrangler-farkuista löytyi testissä sallittua korkeampia pitoisuuksia dimetyylifumaraattia (DMF), jota käytetään homeenestoaineissa. DMF kiellettiin toukokuun alussa EU:ssa. Kielto koskee kaikkia tuotteita, joissa ainetta on enemmän kuin 0,1 milligrammaa per kilo.

Nyt tehdyssä testissä yhdestä Nudien mallista löytyi viisinkertainen määrä ainetta. Nudie lopetti torstaina kyseisen mallin myynnin ja kertoi aloittaneensa selvitykset siitä, mistä aine on peräisin.

Wranglereista löytyi myös lyijyä ja elohopeaa. Cheap Mondayn ja Leen farkuista löytyi puolestaan korkeita pitoisuuksia nonylifenolietoksylaattia, joka on puhdistusaine. Cheap Mondaylla pitoisuus oli 22 kertaa korkeampi kuin yhtiön omat ohjeet sallivat. Kauppalehti 11.9.2009

Yksi hyvä syy lisää siirtyä luomutuotteiden käyttöön. Mikäli etsit itsellesi housuja, niin tutustu valikoimastamme löytyviin Pranan miesten tai naisten luomuhousuihin!

Sattumuksia menneeltä viikolta

08.30.2009 - Heidi
  • Kävimme viikonloppuretken Katmandun ulkopuolella ja olipas hienoa päästä hieman rauhallisempiin ja vehreämpiin maisemiin! Alla muutama kuva Dhulikhelista, joka on n. 30 km Katmandusta (ja jonne bussimatka kestää lähes 3 tuntia -hurraa Nepalin julkinen liikenne!!!).
  • Eläinmaailman havaintoja; kuolleita rottia siellä täällä sekä sisällä nyrkin kokoinen hämähäkki. Lemmikki-gekkomme Kekkonen on ollut kateissa jo monta päivää. Kadulla eilen kuolleena ollut koira oli tänään kerätty pois, vaikka arvelimme että se lojuisi paikoillaan ties kuinka kauan.
  • Antti voitti irkku-pubissa darts-kisan ja ansaitsi samalla muutaman päivän dhal bhat (eli riisiruoka-) rahat talouteemme.
  • Edelliseen liittyen muutamia hintaesimerkkejä viime päiviltä: 10 päivän antibioottikuuri poskiontelontulehdukseen 3 € ja hiustenleikkuu miehille (sisältäen kaikenlaista hiusten pöyhintää, käsien vetkutusta ja niskan läpsytystä) 2,70 €.
  • Irkkupubin omistaja ja tarjoilija vietiin darts-kisan iltana yöksi putkaan. Ei suinkaan siksi, että paikka oli täynnä kaikenlaisia höyryjä ja joka toisella tyypillä oli huulessa käryävä jointti (huumeidenvastaisina ihmisinä ei kuitenkaan meillä), ei, vaan siksi että poliisit luulivat, että paikassa soitettiin elävää musiikkia klo 22:30 jälkeen, mikä on kiellettyä (voi kauhistus)! Paikka on siis niin pieni, ettei sinne edes mahtuisi bändiä ja poliisit näkivät tämän kaiken omin silmin. Ehkä irlantilainen omistaja oli unohtanut maksaa korruptiorahaa pollareille, niin halusivat vain härnätä tai jotain. Kaikenlaisesta muusta rikollisuudesta viis, kunhan vain musiikkia ei soiteta liian myöhään..!
  • Töissä ei edelleenkään mitään edistystä. Tuotekehityksen ja paketoinnin ym. päivittämisen tarve pienyrittäjien tuotteille on kuitenkin ilmeinen: joku ideanikkari on keksinyt myydä kasvissaippuaa naisille tuotenimellä: Tony (herbal beauty soap)! Parempia nimiehdotuksia otetaan vastaan! Ai niin, pidimme yhden tuote-esittelyn ja myyjäiset YK:n henkilökunnalle ja pientuottajien tuotteet tekivät hyvin kauppansa (kuva alla).
  • Vaikka töiden saralla ei kovin paljoa vielä tapahdukaan, niin reilun kaupan vaatevalmistajaamme KTS:ää koskien on mukavia uutisia. Oulun yliopiston kasvatustieteiden opettajat ja opiskelijat ottivat harjoittelukutsuni ilolla vastaan ja toivottavasti saamme opettajaharjoittelijoita tänne jo ensi keväänä! Jos joku muukin innostuu tästä harjoittelumahdollisuudesta, niin ei kun yhteys meihin!
  • Irlantilaiset ystävämme johdattivat meidän Katmandussa vasta avatulle, 13 metriä korkealle ulkoilma-kiipeilyseinälle. Huippua, Ihanaa! Jonkinlainen muistutus omasta elämästä ja harrastuksista (silloin kun nyt vapaa-aikaa sattuu 6-päiväisen työviikon lomassa olemaan).
  • Kiipeilystä ja liikunnasta puheenollen; tilasimme juuri ihania Prana-tuotteita kauppaamme ja laivarahti kuljettanee tuotteet Suomeen syys-lokakuuksi.
  • Olemme suunnitelleet myös hankintamatkaa Anokhille Intiaan, sillä heidän uniikkeja vaatteitaan ovat Anokhi-fanit kyselleet meiltä pitkin vuotta. Toivottavasti tilanne korjautuu syksyn aikana!
  • Olemme myös olleet yhteydessä Planiin ja meillä on täällä ainutlaatuinen mahdollisuus vierailla Karmashopin tukeman kummilapsen luona. Rima-Kumari, eteläisessä Nepalissa asuva tyttö, täyttää ensi kuussa 10 vuotta ja toivomme pääsevämme vierailureissulle loppusyksyn tai viimeistään alkuvuoden aikana.
Katukuvaa Dhulikhelista

Katukuvaa Dhulikhelista

Maisemaa Dhulikhelissa

Maisemaa Dhulikhelissa

Myyjäiset YK:lla

Myyjäiset YK:lla

Puuvillan matka pellolta paidaksi

06.11.2009 - Heidi

Halusimme koota yhteen kaikki vaiheet, jotka vaaditaan siihen, että Intiassa pellolle istutettu puuvilla on vuoden kuluttua vaatteen muodossa täällä Suomessa. Kypsyttyään puuvilla käy läpi lähes 10 käsittelyvaihetta puuvillatehtaalla. Sitten siitä tehdään lankaa, se värjätään, kudotaan kankaaksi ja vasta sen jälkeen aletaan ommella itse vaatetta. Vaatteeseen lisätään usein monenlaisia viimeistelyjä ja kirjailuja ennen kuin se on valmis pakattavaksi ja lähetettäväksi meille Eurooppaan. (lisää…)