Avainsanat: ‘eco-chick’

“Tiedän mihin pukeudut ensi pikkujouluissa…”

04.19.2010 - Heidi

Uskokaa tai älkää, näin se on; en ehkä tiedä mitä teit viime kesänä mutta sen sijaan saatan tietää mihin pukeudut ensi talvena! Eli nyt on viimeistään se aika vuodesta, jolloin on jo hyvinkin alettava suunnittelemaan ensi syksyn ja talven vaatevalikoimaa Karmashoppiin. On ollut aika katsella värejä, malleja, antaa palautetta sekä toiveita vaatevalmistajille ja käydä keskusteluja mahdollisten uusien tuotemerkkien kanssa. Tiedän, että siellä Suomessa te kaikki odotatte kesää, lämmintä tuulenvirettä ja aikaa, jolloin voi nauttia auringosta kevyissä kutimissa. Siksipä en turhaan puhukaan vielä ensi syksyn ja talven muodista –ketäpä se nyt kiinnostaa (kun on ensin ihana kesä edessä)?!? Eikä tarvitsekaan kiinnostaa… :)

Malleja tepastelemassa Lontoon muotiviikoilla 09, jolloin talven 2010 mallistot esiteltiin.

Malleja tepastelemassa Lontoon muotiviikoilla 09, jolloin talven 2010 mallistot esiteltiin.

Täytyy myöntää, että itselläkin tuntuu eritoten ehkä täällä Nepalissa asuessa hieman hankalalta sovittaa tätä muotiajatusta (vaikkakin Reilua ja ekologista sellaista) yhteen kehitysyhteistyön kanssa –tämä johtuu ihan täysin siitä, että tiedän, että tuskin yksikään nepalilainen miettii, mikä on ensi sesongin muotiväri tai mihin hameen helman täytyy päättyä, että on super-chick, hot tai ajassa kiinni. Sen sijaan suurin osa kansalaisista miettii, mistä hankkia rahat jatkuvasti nouseviin ruokakuluihin (inflaatio on noussut vuoden 2009 aikana viidestä prosentista 13,5 prosenttiin; vrt Suomen inflaatioon 0,9 %!), seuraavaan ateriaan tai kuinka maksaa lastensa koulupuvut ja lukukausimaksut. Niin, viime viikolla oli nepalilainen uusi vuosi ja elämme siis nyt paikallisen kalenterin mukaan vuotta 2067 (ja samalla koulutkin päättivät kevätlomansa, lapset palasivat ahertamaan ja äänekkäät koulubussit palasivat kaduille kaasuttelemaan).

Yritä nyt miettiä ensi syksyn muotia näissä maisemissa tepastellessa... heh-heh

Yritä nyt miettiä ensi syksyn muotia näissä maisemissa tepastellessa... heh-heh

No, vaikka muodin oikut tuntuvatkin aika mitättömiltä asioilta kehitysmaiden ihmisten arjen ongelmiin ja nälkään nähden, niin on tästä etukäteissuunnittelusta hyötyä ainakin Reilun kaupan tuottajille, jotka Karmashopissa myytäviä vaatteita valmistavat. Reilun kaupan mallistot suunnitellaan toista vuotta etukäteen, tilaukset tehdään tuottajille vuosi etukäteen, jolloin he saavat etukäteismaksun tilauksesta (yleensä 50 %) Reilun kaupan sääntöjen mukaan ja käsityöläiset tietävät työllään olevan jatkuvuutta tänä ja ensi vuonnakin. Toisaalta, kyllä jollain tavalla tuntee, että viime vuosi oli taloudellisesti hankala myös isommille vaatevalmistajillemme; tämän vuoden tilaukset on tehty juuri viime vuoden epävarmuuden aikaan, mikä näkyy nyt pienempinä varastoina ja suppeampina valikoimina –samaan saumaan on esimerkiksi Intiassa ja Bangladeshissa ollut myös hankalat sääolosuhteet, mistä johtuen esim. People Treen tuotteet lähtivät myöhässä Eurooppaan (laivarahti kun muutoinkin kestää pari kuukautta).

Aurinkoista kevään odotusta Suomeen ja Onnellista Uutta vuotta 2067! Älkää vain uhratko ajatustakaan ensi syksylle tai talvelle –me uhraamme sille muutaman ajatuksen ja yritämme valita mallistoista mahdollisimman kivat suosikkituotteet syksylle!


Eettisen ja ekologisen muodin tuolla puolen

03.05.2010 - Heidi

Pohdintaa Greenfashionfreak-blogissa 4.3.2010 olleeseen kirjoitukseen liittyen.

Päätin näin People Treen tuotteita jälleenmyyvänä pienyrittäjänä liittyä tähän keskusteluun (olemmehan kamppailleet pian 3 vuotta tehdäksemme aiemmin Suomessa tuntematonta tuotemerkkiä ja Reilua kauppaa & luomumuotia tunnetuksi), pyrin tässä valottamaan muutamia seikkoja ”kulissien takaa”. Olen itse käyttänyt People Treen tuotteita täysipäiväisesti tämän 3 vuoden ajan ja oma kokemukseni on, että suurin osa tuotteista on ollut hyviä, yksi trikoopaita ja pari t-paitaa ovat ”kulahtaneet” mielestäni liian nopeaa. Laatuongelma onkin koskenut siis meidän tietojemme mukaan vain joitain ohuita trikoovaatteita.

Laatuongelmia voi välttää muistamalla muutamat seikat, joten tässä pari vinkkiä laadukkaiden ostosten tekoa helpottamaan:

  • PT:n luomupopliinista tai paksummasta trikoosta tehdyt vaatteet ovat olleet laadullisesti todella hyviä, ohut kangas ei ole yhtä kestävää kuin vahvemmat laadut.
  • Yksi suomalaisen verkkokaupan etu on asiakkaalle ilmainen 14 vrk:n vaihto- ja palautusoikeus, eli jos ompelussa on vikaa, niin lähetä tuote takaisin asiakaspalautuksena. Tuote kannattaa siis aina sovittaa ja tarkastaa kun saat sen kotiisi, sillä käyttöönotto on ostopäätös.
  • Pese tuotteet 30 asteessa, tarkoituksenmukaisella pesuaineella (värikkäille tuotteille ei valkaisuaineita sisältävää pesuainetta,eikä lycraa sisältäville tuotteille huuhteluainetta jne.); 10 asteen lämpötilan lasku kohtelee kuituja selvästi paremmin ja säästää energiaa sekä tuotteen värejä. Nykyisillä tehokkailla pesukoneilla lämpötilan lasku 30 asteeseen ei vaikuta pesutulokseen normaalilaikaisten tuotteiden ollessa kyseessä.

Kankaan kestävyys (esim. nyppyyntyminen) tulee esiin vasta käytössä ja pesuissa. Koska muutamissa blogeissa on mainittu PT:n vaatteiden laadusta (kyseessä ovat tietääkseni olleet juuri tietyt ohuet trikoovaatteet) olemme olleet tästä yhteydessä PT:hin ja pyrimme selvittämään, mistä tämä voisi johtua. Asiaa täytyy siis selvittää luomupuuvillapelloilta lähtien, langan kehräämiseen ja kankaan kutomiseen asti. Yksi selvitettävä asia on puuvillakuitujen laatu eli pituus, mikä vaikuttaa kankaankin laatuun. Monesti sanotaan, että luomupuuvilla tuntuu käyttäjälle paljon pehmeämmältä kuin kemiallisesti kasvatettu puuvilla, joten voisiko tämä pehmeys johtaa myös aikaisempaan kulumiseen? Joka tapauksessa viestimme on mennyt People Treen perustajalle, Safia Minneylle saakka ja vaikka näiden asioiden tarkastaminen vaatiikin aikaa, niitä pyritään siis koko ajan selvittämään. Joten enää vaaditaan vain kärsivällisyyttä niin meiltä tuotemerkin myyjiltä kuin vaatteiden käyttäjiltäkin.

Muutamat Greenfashionfreak:n juttua kommentoineet osuvat osaltaan oikeaan; valitettavasti kaikkea, eli halpaa hintaa, täydellistä laatua, luomumateriaalia, reilun kaupan työoloja ja luomusertifikaatteja on aika hankala saada samassa paketissa… Ainakin vielä, maailmankin mittakaavassa nuorella eettisellä & ekomuotialalla. Mielestäni jutussa mainituista ruotsalaismerkeistä ei voi puhua edes samassa lauseessa PT:n kanssa, niin eri pohjalta ne ponnistavat. Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa suosituista ruotsalaisketjuista monelta puuttui vielä tuolloin yhteiskuntavastuun ohjeisto täysin. Lisäksi näiden kahden vuoden aikana on tullut esiin paljon uutisia lapsityövoiman käytöstä puuvillan keräämisessä, puuvillan viljelijöiden sairastumisista ja velkakierteestä sekä itsemurhista (Intia) myrkyllisten kemikaalien käytön vuoksi. Lisäksi haitallisista kemikaaleista (puuvillan torjunta-aneista sekä väreistä) saattaa jäädä jäämiä vaatteisiin asiakkaille ja eipä ompelijoidenkaan tai muiden tuotantoprosessiin osallistuvien työolot ole aina kummoiset.

PT on tehnyt vuosikausia töitä pienten kehitysmaiden käsityöläisyhteisöjen kanssa ja vienyt Reilun kaupan idean (+ Reilun kaupan ehdot & edut) heille -samalla PT on käyttänyt hurjasti rahaa ja aikaa vaatesuunnittelijoiden kouluttaessa käsityöläisiä paikan päällä kehitysmaissa, rakentamalla yhteisöjen kapasiteettia valmistaa tuotteita ja tukemalla kouluja yhteisöjen lapsille jne. Monet käsityöpaikat esim. Aasiassa sijaitsevat pienissä kylissä ja käsityöläisiksi koulutetut ihmiset ovat naisia, köyhiä ja kastittomia, joilla harvoin on valmiiksi mitään koulutusta (niin perus- kuin ammatillistakaan). Pieni ajatusleikki blogimme lukijoille; jos itse olisit eko- tai eettisyyteen aidosti pyrkivä vaatevalmistaja ja lukisit jutun, jossa omaa Reilun kaupan luomumerkkiäsi verrataan halpaketjujen merkkeihin, mitä tekisit? Purisitko hammasta ja jatkaisit köyhien käsityöläisten kouluttamista kylissä, joissa koneiden ja ammattitaidon puutteen vuoksi ompeleiden saamiseen täydellisiksi olisi vielä matkaa (vaikka olisit jo tehnyt tämän eteen töitä useita vuosia läheisesti käsityöläisten kanssa) vai sanoisitko, että: ”Moro, tuolla kaupungeissa löytyy suuria ompeluyksiköitä, joissa työ on tehokkaampaa ja halvempaa eli siirretään ompelu sinne, niin päästään paljon helpommalla!”? No, todennäköisesti iso osa kyläläisistä muuttaisi myös kaupunkiin jäätyään työttömäksi ja menisi asumaan luultavimmin johonkin isoon slummiin, koska PT on monessa pikkukylässä sen suurimpia ulkopuolisia työllistäjiä… Tämä jälkimmäinen skenaario on ollut valitettavan yleinen toimintatapa isoilla ostajilla myrkky- ja lapsityövoimadokumenttien sekä -uutisten tultua julki koskien niiden raaka-aineiden hankintaa ja tuotteiden valmistusoloja.

Ompelun laatua parantaisi toki se, että vaatteet olisivat mahdollisimman yksinkertaisia, eikä olisi kausittain vaihtuvia mallistoja -eli samoja tuotteita pidettäisiin valmistuksessa kauan, jolloin ompelijat voisivat oikeasti keskittyä parantamaan taitojaan samojen tuotteiden kanssa. People Tree:lle tilanteen tekee haastavaksi se, että se on halunnut erottautua muista ekovaatemerkeistä juuri ekoMUOTImerkkinä ja siksi se valmistaa eri mallistot vähintään 2 kertaa vuodessa (mikä onkin mieletön haaste kehitysmaiden toimintaympäristössä!!!). PT on päättänyt yrittää tehdä asiat toisin ja luulen, että tällä ajatuksella se vastaa monen kuluttajan toiveisiin. Esim. Gossypium-tuotemerkki toimii juuri em. periaatteilla eli tekee samoja perusvaatteita vuodesta toiseen, mutta niistäpä ovatkin kuluttajat sanoneet, että ne ovat tylsiä! Mikä siis neuvoksi? Vaikka PT työskenteleekin kovasti tullakseen vakavasti otettavaksi muotimerkiksi (ja lisäksi samalla koko tuotantoketjuun on ulotettu ympäristö- ja eettiset standardit), itse toivoisimme ettei laatu heikentyisi muodikkuuden ja nopeampaan vaihtuvien mallistojen vuoksi. Tuotteen laatu on kuitenkin yksi tärkeimpiä ekologisia tekijöitä, kun tarkastellaan koko vaatteen elinkaarta ja tätä viestiä olemme pyrkineet toitottamaan vaatevalmistajille aina kun mahdollista!

Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus suututtaa ketään, mutta tuoda avoimesti esiin eko- ja Reilun kaupan vaatemerkkien todellisuus ja se, kuinka mielettömän haastavaa on yrittää valmistaa laadukkaita, tyylikkäitä, ekologisia , eettisiä ja kuluttajalle turvallisia tuotteita, erityisesti kun joutuu kilpailemaan ns. ”ota 3, maksa 2”-vaatemerkkien kanssa, jotka saavat tehdä mitä haluavat (niin vaatteiden valmistajille kuin ympäristöllekin) ja halvan hinnan vuoksi niiltä ei kukaan edes odota eettisyyttä, ekologisuutta tai laatua -kolminkertainen kilpailuetu eko- ja Reilun kaupan merkkeihin verrattuna! Tasavertaista vertailua suuryritysten ja People Treen välillä on mahdoton tehdä; People Tree on Reilun kaupan ja ekomerkkien edelläkävijä, mutta silti se on lähtenyt liikkeelle 10 vuotta sitten vain yhden ihmisen työllä , joka otti henkilökohtaisen taloudellisen riskin edistääkseen reilumpaa tuotantoa ja kauppaa ja vasta nyt merkki on pikkuhiljaa lyömässä läpi ja pääsemässä taloudellisesti nollatulokseen. Tämä siis suuryritysten hallitsemassa vaateteollisuudessa, josta esimerkkinä mainittakoon H&M:n liikevaihto, reilu 9 miljardia euroa.

Olemme seuranneet People Treen tuotteiden valmistusta ja merkin sosiaalista työtä läheltä ja tavanneet tuotteiden valmistajia täällä Nepalissa sekä aiempina vuosina Intiassa ja uskomme, että muutamien tuotteiden kohdalla esiin tulleista heikkouksista huolimatta tuotemerkillä on omat uskolliset kannattajansa -me ainakin kuulumme heihin :)

Safia Minney on tulossa tämän kuun lopulla taas vierailemaan Reilun kaupan tuottajiensa luo Nepaliin, joten katsotaan ehdimmekö tavata hänet ja josko voimme keskustella laatuasioista hänen kanssaan täällä kasvokkain?

”What makes People Tree Special?”

10.07.2009 - Antti

Videossa People Treen perustaja Safia Minney kertoo yrityksensä sekä reilun kaupan merkityksestä viljelijöiden ja käsityöläisten elämään kehitysmaissa.

Uusimmat People Tree -tuotteet löydät verkkokaupastamme!

Tästä on eco-chickeily kaukana!

08.08.2009 - Heidi

Hei kaikille vaan minunkin puolestani! Olen siis aloittanut tällä viikolla työt YK:n lähettämänä asiantuntijana Nepalin hallituksen alaisessa pienyrityksiä tukevassa projektissa. Minun tehtäväni on siis avustaa tätä projektia markkinoinnin ja tuotekehityksen sekä myös rahoituksen saannin osalta. Projekti on toiminut UNDP:n tukemana jo kymmenisen vuotta ja sen avulla kaikista köyhimpien syrjäseutujen ihmisten elintasoa on parannettu; heitä on koulutettu pienyrittäjiksi mm. kynttilöiden, suitsukkeiden, elintarvikkeiden ja tekstiilituotteiden valmistuksessa. Ensimmäisenä työpäivänä kuulin, että osa tuottajista asuu seuduilla, jonne on lähimmästä ”tienhaarasta” 2 päivän kävelymatka (kenttämatkoilla saa siis ainakin liikuntaa!). Lisäksi pienyrittäjät ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, joten voi kai todellakin sanoa, että tästä on eco-chickeily kaukana! Jos viime vuosina tuotekehityksen tekeminen jo pitkään esim. reilun kaupan piirissä toimineissa tuottajayhteisöissä on tuntunut hankalalta, niin tämä työ vienee asiat ihan uudelle tasolle? Voi vain ihmetellä, millaista kirjanpitoa kirjoitustaidoton ihminen pitää, kuinka tulevissa koulutuksissa kommunikoidaan ja mikä tärkeintä, miten tuotteet voitaisiin saada isommille markkinoille, kun niitä on ollut todella hankalaa saada edes naapurikylään? Vuoristojen lisäksi juuri meneillään olevan monsuunin aiheuttamat maanvyöryt ja tulvat tehnevät kaupankäynnistä lähes mahdotonta. (lisää…)