Letkeää Joulun odotusta!

12.07.2010 - Heidi

Suomeen Nepalista palattuamme ostimme Jukka Pojan uuden levyn ja levy on ollut ahkerassa kuuntelussa sen jälkeen ja biisit ovat todellakin ilostuttaneet monia hetkiä syksyn mittaan. Oma lempparimme on ehdottomasti Kiitollisuutta-kappale, jonka sanoma sopii nykyiseen elämänmenoon kuin naula silmään. Viikon kuluttua Karmashop on mukana Jukka Pojan taatusti letkeää meininkiä ja hyvää mieltä tuovalla nettikeikalla – tervetuloa mukaan!

Jukka Pojan keikka Jenkatehtaalla!

Suomi-reggaen ykkösnimi Jukka Poika saapuu Jenkatehtaalle täräyttämään kaamosmasennuksen taivaan tuuliin. Rytmiryhmänä aivan ässä Sound Explosion Band. Tarjolla vain paikkoja eturiviin!

Tule mukaan osallistumaan verkkotapahtumaan. Pääset esittämään bändille kysymyksiä, tapaamaan kavereita, äänestämään soitettavia biisejä ja tällä kertaa myös läpsyttämään virtuaaliaploodeja ;)

Liput ennakkoon 4€ / keikkapäivänä 5€, myynnissä nyt!

Keikkaa katsellaan osoitteessa: www.jenkatehdas.fi

Katso myös: tapahtuma facebookissa

Reggaen letkeää joulun odotusta!

Suomi-reggaen ykkösnimi Jukka Poika saapuu Jenkatehtaalle täräyttämään

kaamosmasennuksen taivaan tuuliin. Rytmiryhmänä aivan ässä Sound Explosion Band. 

Tarjolla vain paikkoja eturiviin!

Tule mukaan osallistumaan verkkotapahtumaan. Pääset esittämään

bändille kysymyksiä, tapaamaan kavereita, äänestämään soitettavia

biisejä ja tällä kertaa myös läpsyttämään virtuaaliaploodeja ;) 

Liput ennakkoon 4€ / keikkapäivänä 5€, myynnissä nyt!

Keikkaa katsellaan osoitteessa www.jenkatehdas.fi

Katso myös tapahtuma Facebookissa: http://www.facebook.com/event.php?eid=176058899077138

Reggaen letkeää joulun odotusta!

”Reilun kaupan kahvin hintahyöty jää Suomessa enimmäkseen kaupalle”

11.23.2010 - Heidi

”Reilun kaupan kahvi ei ole tutkimuksen mukaan tehokas keino siirtää tuloja suomalaiskuluttajilta kahvin viljelijöille”

Näillä otsikoilla uutisoitiin Helsingin yliopiston tutkimusta Reilun kaupan kahvin hinnasta ja pääsipä lyhyt juttu asiasta lauantain YLE:n uutisiinkin. Jo heti uutista tv:stä katsoessa alkoivat hälytyskellot soida; asiasta uutisoitiin tavalla, josta kävi ilmi että koko lähtökohta-asetelma oli ylösalaisin tai toisin sanoen, tutkimus tuntui jo alkuunsa nollatutkimukselta. Toki aina kun puhutaan erityistä tietämystä vaativista järjestelmistä, kuten Reilu kauppa tai vaikkapa ympäristöasiat, käy helposti niin että media oikoo mutkia tai kiireessä jutun tehnyt toimittaja esittää asiat mustavalkoisemmin kuin mitä alkuperäinen tiedonlähde (tässä tapauksessa tutkimus/tutkija) on ne esittänyt. Kritiikkiä ja mielipiteitä saa toki esittää, mutta tosiasioiden vääristäminen tai pelkistäminen on aina harmillista.

Tutkimuksen uutisoinnissa (en ole lukenut itse tutkimusta, niin sen sisältöä en suoranaisesti voi parjata) koko kysymyksenasettelu on virheellinen, monestakin syystä:

”Reilun kaupan kahvi ei ole tutkimuksen mukaan tehokas keino siirtää tuloja suomalaiskuluttajilta kahvin viljelijöille.”

Reilussa kaupassa olennaista on se, että kun raaka-aine siirtyy tuottajalta tukkuostajalle, saa viljelijä tuotteestaan hinnan, joka ylittää tuotantokustannukset ja antaa mahdollisuuden säälliseen elämiseen. Otsikon odotus ”tulonsiirrosta suomalaiskuluttajilta kahvin viljelijöille” ei siis sisälly Reilun kaupan ideaan, eikä siitä siis ole edes kysymys. Toki Reilu kauppa tarvitsee kuluttajakysyntää ja ostajaa reiluille tuotteille, muuten ei koko järjestelmää voi olla olemassa. Kuten Pirjo Virtaintorppa mainitsee, fakta on kuitenkin se, että Reilun kaupan kahvista jää tuottajalle enemmän kuin ei-reilusta kahvista. Reilun kaupan systeemi ei pysty vaikuttamaan siihen, miten markkinat hinnoittelevat tuotteen vähittäiskaupassa eli mitä tapahtuu sen jälkeen kun raaka-aine on ostettu viljelijöiltä. Mahdollisimman suuren osuuden kuluttajahinnasta siirtäminen (jälkikäteen) kehitysmaihin ei ole mahdollista eikä se näin ollen ole edes Reilun kaupan tehtävä. Jokainen yritys, niin eettinen kuin epäeettinenkin, tarvitsee katetta toimiakseen ja maksaakseen toimintaansa tarvittavat kulut -erityisesti Suomessa nämä kulut, kuten kuljetukset, työnantajamaksut, eläkemaksut, vakuutukset, pankkimaksut, moninaiset verot jne jne. ovat korkeat. Tämä siis yhtenä syynä sille, miksi vähittäishinta kuulostaa monesti niin korkealta verrattuna siihen, mikä osuus kuluttajan vähittäishinnasta jää tuottajalle, myös Reilun kaupan tuotteen kohdalla. Tämä on kuitenkin ihan normaalia markkinalogiikkaa -vaikken toki mikään suuryrityksten puolustaja olekaan.

Kun ajatellaan kuinka kaikki markkinat toimivat, otsikko ”Reilun kaupan kahvin hintahyöty jää Suomessa enimmäkseen kaupalle” ei ole kovinkaan penkiltä tipauttava ilmoitus -tämähän on fakta jokaikisen Suomessa myytävän tuotteen kohdalla, oli sitten kyseessä tomaatti tai hammasharja. Tärkeintä on siis Reilun kaupan tuotteesta tuottajalle suoraan maksettava hinta ostoketjun alkupäässä ja tae Reilun kaupan takuuhinnasta -huolimatta siitä, millä hinnalla tuote myydään marketissa. Niin suuri Reilun kaupan vaikutusvalta ei sentään ole, että se voisi sotkeentua isojen yritysten hinnoittelupolitiikkaan ja itse asiassa koko ajatus on absurdi. Suurilla yrityksillä, kuten kahvipaahtimoilla tai suomalaisittain hyvin keskittyneellä ruokakaupalla on toki muita aloja parempi mahdollisuus hinnoitella tuotteensa kuinka haluavat, koska kilpailu tapahtuu pääosin muutaman toimijan kesken. Tästä vinoutumasta tuskin voidaan syyttää kansainvälistä Reilun kaupan järjestelmää.

Reilu kauppa ei ole hyväntekeväisyyttä (johon tuo oletus kuluttajahinnan tai sen isomman osuuden siirtymisestä suoraan viljelijälle viittaa), vaan se perustuu normaaliin, kannattavaan kaupankäyntiin kehitysmaiden viljelijöiden kanssa. Reilun kaupan avulla kehitysmaiden ihmiset voivat elättää itsensä omalla työllään ja järjestelmä ennemmin aktivoi kuin passivoi järjestelmään kuuluvia ihmisiä. Reilu kauppa pyrkii laajentumaan niin, että siihen liittyisi entistä enemmän suuriakin yrityksiä ja tätä kautta syntyisi mahdollisimman suuri kysyntä Reilun kaupan tuottajien tuotteille. Saadakseen suuria ja pysyviä muutoksia aikaan on järjestelmän oltava kannattava kaikille osapuolille ja sen on oltava myös uskottava. Pelkkä hyväntekeväisyys kehitysmaiden ihmisiä kohtaan ei tätä olisi, eikä se mahdollistaisi yritysmaailman muutosta.

Itse ajattelen Reilua kauppaa turvaverkkona, joka antaa tuottajalle ainakin tietyn vähimmäishinnan raaka-aineestaan. Toki jos raaka-aineen maailmanmarkkinahinta nousee yli Reilun kaupan hinnan, saavat kaikki viljelijät tämän paremman hinnan. Mutta on vain niin paljon tavallisempaa, että maailmassa paljon kulutetut, kehitysmaista tulevat hyödykkeet kuten kahvi, sokeri tai puuvilla ovat alihinnoiteltuja, eikä maailmanmarkkinahinta kata edes tuotannon kustannuksia (kehitysmaiden viljelijöillähän ei ole mahdollisuus saada samanlaisia tukia kuin länsimaiden viljelijöillä) -ja silloin Reilun kaupan takuuhinta toimii turvana viljelijöille, jotka ajautuisivat muuten ahdinkoon.

Toinen asia, mikä uutisoinnissa oli jätetty mainitsematta, oli Reilun kaupan pelkkää hintaa paljon laajempi vaikutus viljelijäyhteisöissä. Myös Reilun kaupan takuuhinnan lisäksi maksettavan Reilun kaupan lisän vaikutusta oli vähätelty. Itse näkemissäni Intian puuvillan viljelijäyhteisöissä Reilun kaupan lisillä oli kuitenkin saatu hyötyjä aikaan, kuten parannettu kylien infrastruktuuria ja perustettu kouluja. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että vaikka Reilun kaupan raaka-aineet eivät ole suoraan luomukriteerien mukaan viljeltyjä (elleivät ne siis ole erikseen luomuja JA reiluja), on tuotannossa otettava huomioon tiukemmat ympäristönormit kuin ”tavallisessa” tuotannossa. Reilu kauppa tuo mukanaan myös yleisempää tietoisuuden nousua ja omanarvon tuntoa ja kuten valvottuihin järjestelmiin yleensäkin, kuuluu Reilun kaupan järjestelmäänkin jatkuva parantaminen. Reilun kaupan kattojärjestö FLO valvoo tuotantoa jatkuvasti, mutta seuraa toisaalta myös markkinoilla ja tuotantokustannuksissa tapahtuvia muutoksia ja muuttaa Reilun kaupan hintoja tarpeen tullen. Usean hyödykkeen Reilun kaupan takuuhintaa on tarkastettu ja nostettu viime vuosien aikana. Reiluun kauppaan kuuluvat pitkät ja pysyvät kauppasuhteet ostajien ja tuottajien välillä estävät sitä, että ostaja vaihtaisi tuottajaa halvemman hinnan perässä, kuten muussa kaupassa on hyvin tavallista. Myös tulevien satojen varaaminen etukäteen ja ennakkorahoitus tuottajille on hyvin tavallista, mikä mahdollistaa pitkäaikaisten suunnitelmien tekemistä ja tuotannon jatkumisen kehitysmaiden viljelijöiden näkökulmasta.

Verrattuna ”normaaliin” järjestelmään, jossa ostajat voivat polkea hintoja ja hyödykkeitä tuotetaan ilman mitään sääntöjä tai valvontaa, on Reilun kaupan järjestelmä aivan eri lähtökohdista ponnistava toimintatapa. On vain niin harmi, että monesti kriitikot (oli sitten kyseessä tutkija, toimittaja tai kuluttaja) eivät vertaakaan Reilua kauppaa tai reilua tuotetta normaaleihin markkinatoimijoihin ja tuotteisiin, vaan Reilua kauppaa heijastellaan jotain täydellistä maailmanparannuskoneistoa vasten, jossa kaikki ongelmat pitäisi ratkaista ja koko maailma pelastaa kerralla -kuten Pirjo Virtaintorppakin Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä mainitsee blogissaan. Näin epäreilu ja monesti erilaisille alistussuhteille perustuva globaali kauppa jätetään rauhaan -sehän on ”business as usual” ja kriitiikki kohdistuu aina järjestelmään, joka yrittää sentään tehdä asioille jotain, oli sitten kyse Reilusta kaupasta tai luomusta… Parempaan pyrkiminen ja muutoksen mahdollisuuteen uskominen tuntuu asettavan helposti alttiiksi tämän tyyliselle kritiikille -ainakin täällä Suomessa se tuntuu tapahtuvan luonnostaan (pessimistejä kun olemme). Valitettavasti maailman epätasa-arvo tai köyhyys eivät ole minnekään häviämässä, ainakaan lähiaikoina, ja niiden vähentäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Joten Reilun kaupan toimijana sanoisin; ”give us some slack”, ainakin tässä yritetään tehdä jotain asioille, jotka tuntuvat joskus ylitsepääsemättömän vaikeilta. Mutta sehän ei kuitenkaan saa olla syy luovuttaa kokonaan, eihän?

“Reilua kauppaa arvostetaan – ja arvostellaan”

11.21.2010 - Antti

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa kirjoittaa reilun kaupan blogissa YLEn uutisoimasta tutkimuksesta.

*********

Vaikuttaako Reilu kauppa kehitysmaiden ihmisten elämään, meiltä kysytään. Me tiedämme, että vaikuttaa. Siitä on lukemattomia esimerkkejä ja tutkittua tietoa. Reilun kaupan viikolla Suomessa vierailleet malawilaiset sokerinviljelijät kertoivat elävästi konkreettisista parannuksista oman yhteisönsä elämässä.

Aika ajoin me saamme myös vastata kritiikkiin, jota esitetään mitä erilaisimmin perustein. Usein arvostelu kohdistuu siihen, että emme paranna kaikkia maailman ongelmia tai poista kaikkea köyhyyttä kehitysmaista. Taloudellisen liberalismin näkökulmasta katsottuna kritiikki kohdistuu muun muassa siihen, että kaikki kysynnän ja tarjonnan “normaalia” tasapainoa häiritsevät tekijät ovat haitallisia.

Tänään YLE uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan suurin hyöty Reilun kaupan kahvista jäisi Suomessa kaupalle. Kuten uutisessa mainittiin, suomalaisessa vähittäiskaupassa myytävä tavallinen kahvi on Länsi-Euroopan halvinta, ja sitä myydään erittäin pienellä katteella. Siksi kuluttajahinnasta tuottajamaahan päätyvän prosenttiosuuden vertailu on tarkoituksenhakuista ja harhaanjohtavaa; vertaillut tuotteet (tavallinen kahvi vs. Reilun kaupan kahvi) eivät ole hintamuodostukseltaan vertailtavissa ja volyymitkin ovat valitettavasti vielä kovin erilaiset.

Tutkimuksessa esitetyt luvut kuvaavat tuottajan saamaa osuutta lopputuotteen hinnasta. Tuottajan kannalta oleellista on kuitenkin se, että absoluuttisena rahana Reilun kaupan kahvintuottajille päätyy enemmän kuin ei-reilun (ja se ero on suurempi kuin tutkijan väittämä 5 prosenttia). Tällä korvauksella tuottaja pystyy kattamaan tuotannon kustannukset. Absoluuttisena rahana tutkimuksenkin laskemien mukaan tuottajamaahan päätyy Reilun kaupan kahvista 2,80 euroa/kg. Näiden laskelmien mukaan ei-reilusta kahvista jää tuotantomaahan 2,30 euroa/kg. On tärkeä erottaa se puhutaanko osuudesta vai absoluuttisesta rahasta. Tuottaja kun ei ruoki perhettään prosenteilla vaan rahalla.

Lisäksi laskelmissa puhutaan tuottajamaahan jäävästä osuudesta, ei tuottajan saamasta hinnasta. Yksi Reilun kaupan kiistattomia ansioita on se, että osuuskunniksi järjestäytyneiden viljelijöiden ei tarvitse enää myydä kahviaan polkuhintaan paikallisille välittäjille, joita saattaa kahvissakin olla useita. Tutkimuksen päätelmissä tuottajamaahan kanavoituva ei tarkoita samaa kuin tuottajien saama raha.

Reilun kaupan takuuhinnat ovat julkisia, ja kuluttaja voikin tarkistaa Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n sivuilta että nicaragualainen kahvin tuottaja saa vähintään 2,03 euroa/kg Reilun kaupan takuuhintaa myymästään Reilun kaupan kahvista. Lisäksi osuuskunnalle maksetaan 15 senttiä/kg Reilun kaupan lisää. Samanlaista tietoa ei mistään muusta kahvista ole saatavilla. Koska takuuhinnassa on kyse vain ns. minimihinnasta, pitää tässä mainita, että esimerkiksi vuonna 2008 Reilun kaupan kahvin tuottajat saivat Reilun kaupan kahvista keskimäärin 2,31 euroa kilolta, mikä oli enemmän kuin Reilun kaupan takuuhinta.

Reilun kaupan lisää käytetään tuottajayhteisön demokraattisesti päättämiin yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, minkä lisäksi muun muassa kattava kiellettyjen kemikaalien lista, lapsityövoiman hyväksikäyttökielto ja pyrkimys pitkiin kauppasuhteisiin tuovat kiistattomia hyötyjä alueelle. Lue lisää Reilun kaupan lukuisista hyödyistä.

Siihen, mitä kahvin hinnalle tapahtuu sen jälkeen, kun se on tuottajalta ostettu, ei Reilu kauppa pysty vaikuttamaan. Kuluttajahinta muodostuu normaalien kaupankäynnin sääntöjen mukaan. Mutta se, mistä suomalaiset voivat olla varmoja, on että Reilun kaupan kahvin viljelijä saa Reilun kaupan kahvista aina vähintään korvauksen, joka kattaa vähintään kestävän tuotannon kustannukset. Samaa ei voi sanoa muista kahveista.

Myös Reilun kaupan banaaneista maksetaan tuottajalle Reilun kaupan takuuhintaa. Esimerkiksi Ecuadorissa 18,14 kilon banaanilaatikosta maksetaan vähintään takuuhintaa 8,20 dollaria eli noin 5,70 euroa. Takuuhinnan lisäksi Reilun kaupan järjestelmässä maksetaan myös Reilun kaupan lisää, joka käytetään yhteisöä hyödyttäviin elinolojen parannuksiin, esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. (Toisin kuin YLEn uutisissa väitettiin, tuottajayhteisö ei voi itse päättää kuinka suuren osan Reilun kaupan lisätulosta se investoi yhteisiin hankkeisiin. Reilun kaupan lisä maksetaan erillisille tilille, sitä hallinnoidaan erillään muusta tulosta ja sen käyttöä valvotaan.)

Reilun kaupan lisää maksetaan kaikkialla dollari eli noin 0,70 euroa jokaisesta banaanilaatikosta. 18,14 kilon laatikko maksaa ostajalle siis vähintään 6,40 euroa. Tämä tieto on arvokas – ja julkinen – sillä muiden banaanien osalta meillä ei ole hinnasta harmainta aavistustakaan. Mitä jää tuottajalle banaanista, joka maksaa Suomessa kaupassa 0,99 euroa kilolta? Tai kahvista, jota myydään kaupassa sisäänheittotuotteena? Kuka tutkisi sitä ja kertoisi siitä kuluttajalle?

Kirjoittaja on Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa

Tänään 19.11. on käymäläpäivä – ja muita tapahtumia

11.19.2010 - Heidi

Käymäläseura Huussi ry suosittelee: World Toilet Day – Maailman käymäläpäivä 19. marraskuuta!

Käymälä ansaitsee vuotuisen tunnustuksen kaikesta hyvästä mitä tekee: pitää tytöt koulussa, säästää naisia väkivallalta, huolehtii että lapset saavat viettää viidettä syntymäpäiväänsä, että aikuiset jaksavat tehdä työtä ja huolehtia perheistään. Käymälä on ehdoton! Ja silti 2.6 miljardia ihmistä on yhä vailla kelvollista sanitaatiota.

Pidä melua tai vietä hiljainen hetki. Tai siivoa vessa! Lisää ehdotuksia Maailman käymäläpäivän viettotavoiksi Maailman käymäläpäivän sivuilta.

Käymälä – yhteinen asiamme, kaikkialla maailmassa.
Lisätietoja: www.worldtoilet.org
—–
Yhden Karmashopin nepalilaisen Reilun kaupan tuottajan, Children Nepalin, edustaja on parhaillan vierailulla Suomessa ja hän matkasi tänne kylmään ja lumiseen Ouluun tapaamaan meitä ja CN:llä kesällä harjoittelussa olleita opettajaopiskelijoita. “Ramin” aikataulu on tällä viikolla sisältänyt paljon koulu- ja järjestövierailuita, joissa on kerrottu ihmisille Children Nepalin toiminnasta, Reilun kaupan merkityksestä valmistajille ja järjestön lapsia ja köyhiä perheitä tukevista projekteista, joihin he yrittävät kerätä parhaillaan varoja. Tänään meidän on tarkoitus antaa Ramille tuotekehitystipsejä Skandinaavisia markkinoita ajatellen, mennä katsomaan Joulukadun avajaisia Tiernapoikaesityksineen sekä syödä suomalaista perinneruokaa. Viikonloppuna Ram puolestaan kokkaa meille nepalilaista ruokaa, josta mekin jaksamme jälleen olla innoissamme -onhan Nepalista paluusta kulunut jo joitakin kuukausia :) . Haastattelemme Ramia CN:n uudesta “Training center”-hankkeesta ja järjestön kuulumisista ja kirjoittelemme niistä tänne myöhemmin.
—–
Huomenna lauantaina 20.11. pidetään Oulun cavella Suomi cup- osakilpailu boulderkiipeilyssä ja Karma sponsoroi kisoja tapansa mukaan Pranan ja Monkeen sporttisilla tuotteilla. Jos oma kiipeilykisakunto on rapistunut (niin kuin meillä:), voi kisoista nauttia myös seinän viereltä kurkistellen -kisat alkavat klo 12 osoitteessa Vellamontie 9 (Nallisport).

Paras tuote -kilpailun satoa

10.20.2010 - Heidi

Nyt pääsette ääneen te viimeisimmässä kilpailussamme vastanneet tai siinä jo tilaamianne suosikki-tuotteita arvioineet asiakkaat! Hiukan aikaa meni vastausten käsittelyyn (niitä oli sen verran hurja määrä), mutta nyt urakasta suoriuduttuani voin vain kiittää teitä kaikkia; kommenttinne lämmittivät ja piristivät ainakin omaa syyspäivääni! Mutta sen lisäksi niillä on muutakin vaikutusta; antamanne palaute  vaikuttaa oikeasti siihen, millaisia tuotteita kauppaamme jatkossa otamme ja toisaalta sen kautta saimme yksityiskohtaisempaakin tietoa tiettyjen tuotteiden ominaisuuksista, joita asiakkaamme arvostavat. Yleensä palaute tuotteista, oli se sitten positiivista tai negatiivista, kulkee kauttamme vaatemerkeille/valmistajille -onhan tuotekehitys meidän kaikkien yhteinen asia!

Osa kilpailun kommenteista on lisätty kauppaamme eri tuotteiden kohdalle ja alle palautteista on poimittu sellaiset, jotka koskivat yleisemmin jotain tuoteryhmää, ei vain yhtä tiettyä tuotetta. Lisäksi ihan alimmaisena on kommentteja tuotteista, joita ei juuri tällä hetkellä/enää ole verkkokaupassa. Kommentithan kerättiin kesän/alkusyksyn aikana, jolloin valikoimassa oli vielä enemmän vanhemman malliston tuotteita, mutta toisaalta uudet syys-talven tuotteet eivät olleet vielä saapuneet meille.

Niina: ”Lähtökohtaisesti on mahtavaa, että on saatavilla niin perusvaatetta, kuin juhlavampaakin ns. “normikamaa”. Vihdoinkin on myös älytty, että eettisesti haluavat pukeutua myös siistiä duunivaattetta tarvitsevat. Mutta näin kesäloman kunniaksi ihastuttaa eniten Bora Aksun printti t-paidat, jotka ovat kauniita.”

Marianna: ”Pranan urheilutopit näyttävät kivoilta. Parhaita tuotteita ovat ajattomat, kestävät ja monikäyttöiset vaatteet, eli tuotantotavan lisäksi myös elinkaareltaan ekologiset. Hyvä design ja joku pieni jippo ovat tietysti aina plussaa. Hieno kauppa, hyvällä asialla olette!”

Sari: ”Prana-topit on parhaita. Laadukkaita, kestäviä, sisältävät kierrätysmateriaaleja ja hienot värit.”

Leena: ”Hei! Mielestäni erityisesti urheiluvaatteet ovat tyylikkäitä ja punainen Sabin-toppi on tosi kaunis! Kaiken kaikkiaan pidän yrityksen toiminta-ajatuksesta ja hienoa, että näet niin paljon vaivaa selvittääksesi, että tuotteet todella vastaavat sitä.”

Eeva: ”Pranan joogavaattet! Ihanat kuosit, hyvä leikkaus ja materiaali. Isona plussana vaatteiden eettisyys!”

Katja: ”Pranan urheiluvaatteet ovat todella hyvännäköisiä. Kestävästi valmistettujen urheiluvaatteiden löytäminen on kiven takana.”

Tiina: ”Mun mielestä teidän tuotteissa on parasta se, että sitä ei ole tehty hikipajalla. Paras ostokseni teiltä on mustat Pranan reisarit. Ne on huiput!”

Kati: ”On niin hienoa, että tarjoatte ekologisesti ja reilusti tuotettuja tuotteita. Ostaminenhan ei ole tärkeää, vaan se, että jos jotain tarvitsee, niin on mahdollisuus löytää tällaista mitä te tarjoatte. Tuote mihin nyt ihastuin oli hamppu urheilusukat.”

Kirsi: ”Kaikki ekologisesti tuotetut puuvillatuotteet tuntuvat hyvältä iholla ja hyvältä sydämessä.”

Jenni: ”Miesten Pranan t-paidat ja naisten People Treen mekot! Mekot ovat rennon kauniita ja edustuskelpoisia moniin tilanteisiin =) Vaikea valita yhtä, luonnoläheiset värit ja materiaalit ovat tärkeät ja ehdoton asia, mikä vaikuttaa ostopäätökseeni on tuotteen eettiset ja ekologiset taustat!”

Pirjetta: ”Luomufarkut, jotka tilasin, olivat hyvät.”

Mikko: ”Housut ovat parhaita, koska ne on monikäyttöisiä (sopii urheiluun ja vapaa-aikaan). Tietysti eettisyys on jees.”

Matleena: ”Mielestäni paras tuote ovat People Treen suorat housut – yksinkertaisesti siitä syystä, että ne näyttävät niin mukavilta! People Treeltä ostamissani käsinkudotuissa vaatteissa on ollut ihana kotikutoisuuden tuntu. Pidän ihan toisella tavalla arvossa tekstiilejä, joiden eteen nähdyn työn näkee ja tuntee vaatteesta. Pidän siitä, että minulle kerrotaan, missä vaatteeni on tehty. Haluan myös, että vaatteeni tekijä saa työstään reilun korvauksen.”

Sanna: ”Hei, Ostin miehelleni n. 2 vuotta sitten Pranan vaaleanbeigen t-paidan. Se on aivan loistava! Todella pehmeää ja laadukasta materiaalia.Vieläkin hyvässä kunnossa.”

Anna: ”Yllättävän kivoja oli kaikki vaatteet, etenkin hupparit ja printtipaidat. En vaan ollut ikinä ennen kuullut koko kaupasta, joten mainonnassa tms. olisi vielä petraamista.”

Jukka: ”Miesten t-paita valikoima on hyvä, vastaavasti valmistettuja tuotteita ei ole kattavasti saatavilla yleisesti.”

Tiia: ”Mielestäni parasta ylipäätään ovat nuo hamppuvaatteet, niitä saa niin vähän mistään ja jos saa niin hinnat ovat huikeat. Mm. miesten hamppupaidat on tosi kivan näköisiä ja ostaisin heti hamppuhupparin miehelleni jos vain olisi rahaa! Ihan mahtavaa että on myös hamppulaukkuja ja joogamattokassi… :) iloinen näistä.”

Saara: ”Joogamattopussit ja muut urheiluvaatteet: ovat ulkonäöltään kauniita ja kassit tosi kätevän näköisiä.”

Piia: ”Kaikki tuotteet kiinnostavat Reilun kaupan, ekologisuuden ja niiden ainutlaatuisuuden vuoksi, mutta tällä hetkellä mielestäni paras ja itseäni kiinnostavin tuote voisi olla joogalaukku (nokkosesta tehty), sen käyttötarkoituksen ja ainutlaatuisuuden takia. Muutenkin iloista teidän sivuissa on se, että tuotekuvat on selkeitä, hinnat hyvin näkyvillä, tuotekuvaukset selkeitä jne. Olen teitä suositellutkin kun on paljon joogaavia ystäviä ja itselleni nuo Pranan jutut on tutumpia. Paljon peukutuksia ja menestyksekkäitä vuosia edelleen kaupantekoon! Jatkakaa hyvää työtänne!!”

Maija: ”Harmaaraidallinen Obi-mekko [PeopleTree]. Vaikea oli valita, useampia värikkäitä, erikoisia naistenvaatteita oli kärkisijoilla. Tämä mekko on kuitenkin iki-tasaraidan rakastajalle niin klassisen kaunis, mutta samalla jännä! Toivoisin valikoimiin raskausajan vaatteita ja varsinkin miesten puolelle värejä ja hauskuutta! Niitä ei kukaan tarjoa.”

Karoliina: ”Kaiken kaikkiaan kaikki vaatteet ovat loistavia! Muodikkaita, mutta persoonallisia. Voisin tilata joka toisen!”

Jaana: ”Saippuanne ovat ihania!”

Essi: ”Peace-luomukassi ulkomuoto mukava. Erilainen kuin kaupassa olevat.”

Mikko: ”Kauluspaita, luomupuuvillaa; en ole törmännyt vastaavaan.”

Katariina: ”Hienoin vaatteista on mielestäni nuo t-paidat, joita voisi olla useampaakin mallia :) . Tämä on ainoita kauppoja, josta saa uutena ekologisesti tuotettuja vaatteita, eikä hinnatkaan ole ihan pilvissä.”

Miia: ”Hei! Paitapusero laskoksilla näyttää ihanalta :) Minulle tuotteissa on tärkeää kaikki nuo mainitut asiat, sopiva yhdistelmä eettisyyttä, kaunista, persoonallista mallia ja laadukasta kangasta & työtä. Tilasin kys. paidan ja miesten valkoisen, rennon pitkähihaisen hellepaidan lomamatkaa varten. Kiitos hienosta nettikaupasta ja tuotteista, olen seurannut Karmashoppia jo pitkään ja nyt ensi kertaa raaskin tilata. Vihjattu facebookissa!”

Olli: ”Mahdotonta valita!”

Maria: ”Paras tuote on mielestäni iki-ihana bambumekko jota olen nyt kuukauden tai kaksi käyttänyt. Materiaali on aivan ihana, väri on kauniin ruskea, leikkaus upea ja hintakin oli sopiva. Tietysti suurena plussana on myös tuotteen eettisyys :)

Tero: ”No Braintreenin hamppuvyö ainakin kelpaisi. Niin mustan kuin khakin värisenä. Ja vieläpä hampusta tehty, mikäs sen parempaa. Stailin näköinen.”

Saara: ”Parasta ovat reilun kaupan puuvillaiset alusvaatteet – sellaisia on vaikea löytää mistään. Niiden valikoima saisi olla laajempikin ja esim sukkahousuja myös.”

Näissäkin kilpailupalautteissa toivottuja bambu- ja hampputuotteita on tulossa talveksi Braintreeltä. Mukana on jälleen erityisen pehmeitä ja kauniita mekkoja, mutta myös esimerkiksi paksut sukkahousut, joita joku ehti jo kyselläkin meiltä sähköpostilla. Myös miesten hamppuvöitä ja muita tuotteita tulee lisää!

Muut suosikki-tuotteiksi selvästi erottuneet olivat mm. Tania-trikoo ja Maya-huppari Pranalta. Näissä tuotteissa hienot printti-yksityiskohdat kiinnostivat lukuisia kilpailuun vastaajia. Kilpailussamme eniten ääniä saanut yksittäinen tuote taisi olla Monkee Clothingin froteesvetari naisille, jota koskevista kommenteista osa alla. Tämän perusteella voitte olla varmoja, että tilaamme sitä lisää Monkeelta kauppaamme!

Päivikki: ”Monkee Clothingin froteesvetari hupulla on yksinkertaisesti aivan valloittavan piristävä vaate. Monkee Clothingin tuotteissa ja etenkin tässä svetarissa yhdistyy oikeastaan kaikki, mitä itse vaatteeltani haluan: mukavuus, hauskuus, ekologisuus ja käytännöllisyys. Sama huppari kelpaa niin kiipeilyyn, joogaharjoituksen jälkeiseen oleskeluun, terassille, kaupungille jne. Sanalla sanoen: ihana!”

Pia: ”Mielestäni paras tuote on frotee-svetari hupulla (Monkee Clothing), koska se on hauskan näköinen niin malliltaan kuin väreiltäänkin. Tuote näyttää todeksi sen, että eettinenkin vaate voi olla hip! :)

Emilia: ”Frotee-svetari hupulla [MonkeeClothing]. En ole nähnyt kenelläkään noin kaunista paitaa, huppari on aika omalaatuinen ja se toisi esiin värikkyyden eli ihmisen joka on hauska ja persoonallinen.”

Jenni: ”Ihastuin tavattomasti pirteään “apinavaatteiden” vihreään svetariin! Lisää tämän saman merkin vaatteita, kiitos.

Hanna: ”Frotee-svetari naisten tuotteista vaikuttaa mieleisimmältä värinsä ja mallinsa puolesta. Se on nuorekas ja tyylikäs. Toki vaatteen taustalla on myös merkitystä, ja enemmin ostan tuollaisen täältä kuin melkein vastaavan tusinamarketista.”

Mekot ja korut olivat myös yksi selkeä suosikki-tuoteryhmä

Eeva: ”Paras tuote on mielestäni People Treen Twist-mekko. Yksinkertainen, rento, kaunis, kesäinen.Ulkonäkö, hinta, laatu ja eettiset arvot kohdallaan!”

Maria: ”Yksi mieluisimmista on People Treen Twist-mekko. Mekko on hyvä esimerkki kauppanne tuotteesta, joka on tyylikäs, kohtuuhintainen ja ekologisesti sekä eettisesti tuotettu.”

Tiina: ”Mekko kietaisuleikkauksella sekä Twist-mekko. Nämä ovat klassisen kauniita ja vaikuttavat käytännöllisiltä, mutta niissä on kuitenkin kauniita yksityiskohtia.”

Hanne: ”Paras tuotteenne mielestäni on PeopleTreen Designer-mekko. Se on ulkonäöltään hauska ja räväkkä, eikä lainkaan tylsä. Ja mikä tärkeää, se on myös reilun kaupan luomupuuvillaa. Toisaalta huomasin ilokseni myös ekologiset “käyttövaatteet”, eli jokapäiväisessä käytössä olevat sukat, alusvaatteet, legginssit. Näitä tulen luultavasti tilaamaankin!”

Jaana: ”Kaulakoru kierrätettyä paperia [PeopleTree]. Koska se on kierrätysmateriaalista tehty, tällaista en ole nähnyt muualla ja se on vielä lisäksi kaunis ja mielenkiintoinen :)

Mariella: ”Mekot ovat kaikki ihania, mutta eniten jäisin kaipaamaan lisää koruja!”

Uusia, käsinkudottuja mekkoja tulee meille People Treeltä piakkoin (juuri sopivasti pikkujoulukaudelle!) ja emmeköhän saa myös hankittua lisää Reilun kaupan koruja Jaanan toiveiden mukaisesti valikoimaamme.

Kaunis kiitos kaikille ja mukavaa syksyn jatkoa + talven alkua!

T. Heidi

Terveisiä KTS:ltä!

10.12.2010 - Heidi

Hei kaikki Karmashopin ja sitä kautta kehitysmaissa asuvien tuottajiemme ystävät!

Välitän tässä meille KTS:n johtajan, Kiranin, lähettämät terveiset KTS:ltä Nepalista. KTS:n koulu on tänään juhlinut 23-vuotissyntymäpäiväänsä ja järjestö on pitänyt juhlat, joissa oli mukana lasten ja heidän vanhempiensa lisäksi KTS:n tukijoita ja mm. Nepalissa palvelevia diplomaatteja, joista monet ovat ihastuneet KTS:n hyvälaatuisiin tuotteisiin (joita meillekin on tulossa muutamia piakkoin).

Namaste!

Namaste!

UNDP:n eli YK:n kehitysohjelman maajohtaja Robert Piper kiitteli tilaisuudessa sitä, että KTS on pystynyt auttamaan väestönosaa, joka on elänyt syrjittynä vuosisatoja -tarjoamalla nuorelle sukupolvelle koulutusta ja aikuisille töitä sekä kädentaitojen opetusta. Juhlassa KTS:n oppilaat esittivät perinteisiä laulu- ja tanssiesityksiä koreaksi laitettuina, kuten kuvista näkyy :) . Ala-asteen luokkien parhaille oppilaille jaettiin palkinnot ja sen lisäksi matonkudonnan ja neulonnan aikuisopiskelijat saivat todistuksensa.

Kuorolaulantaa

Kuorolaulantaa

Nepalissa viime vuoden työskennellessäni kutsuin vanhasta yliopistostani opettajaopiskelijoita tekemään työharjoitteluitaan Nepaliin ja nyt sinne tulleista/lähteneistä kuudesta opiskelijasta viimeisin, Salla, lähti KTS:lle harjoitteluun viikko sitten. Opettajien “värväämisen” lisäksi aiomme edelleen tukea KTS:n kirjastoprojektia, jonne hankimme kirjoja ennen Nepalista lähtöämme ja lisäksi virittelemme taas käsintehtyjen kalenterien projektia KTS:n ja suomalaisten koulujen välillä. Kalentereita tekemällä KTS saa tuloja koululleen ja sitä levittämällä suomalaiset koulut voivat kerätä rahaa esimerkiksi luokkaretkeensä.

Lisäsimme Maailmankauppalehden jutun sivujemme Media-osioon -siinä kerrotaan kuinka KTS:n kutojan Dhan Mayan ja kalenteriprojektiinkin osallistuneen liminkalaisen opettajan, Eeron, arjet kohtaavat.

Ala-asteen koululaisia aherruksessaan

Ala-asteen koululaisia aherruksessaan

Lokakuun kuulumisia Karmashopista

10.08.2010 - Antti

KILPAILUN VOITTAJA ARVOTTU

Kilpailun voittaja on arvottu! Lahjakortin Karmashoppiin voitti Jaana Ristolainen Turusta -Onnea! Lahjakortti on jo matkalla…

SYKSYN UUTUUDET

Syksyn uusia tuotteita saapuu kauppaamme vielä lokakuun aikanakin, mm. naisille upeita People Treen mekkoja. Ihan viimeksi kauppaamme ovat saapuneet Gossypiumin pehmeät pyjamat/oloasut miehille ja naisille sekä täydennystä Ideon trikoopaitoihin sekä uusi farkkumalli Ideolta!

Kaftan-pyjama

Kaftan-pyjama

LOKAKUUN TARJOUKSIA

Lokakuun tasaraha-tarjouksena kaikki jäljellä olevat Pranan miesten t-paidat myydään tasahinnoin, esim. 25 €!

Prana lyhythihaiset

Prana lyhythihaiset

Koska miehille, niin myös naisille; kaikki naisten lyhythihaiset paidat 25 € tai alle (norm. esim. 36,90 €)!

Posy-trikootunika

Posy-trikootunika

Syksyn sateiden myötä harrastukset siirtyvät sisälle tai ne voi aloittaa uudelleen ja siksi alensimme naisten urheiluvaatteiden hintoja; osa trikoista ja topeista nyt vähintään -15% niin kauan kuin tuotteita riittää!

Maura-urheilutoppi

Maura-urheilutoppi


Safia Minney ja Emma Watson Bangladeshissa

09.26.2010 - Antti

People Treen perustaja Safia Minney sekä näyttelijätär Emma Watson vierailulla People Treen tuottajien luona Bangladeshissa.

httpv://www.youtube.com/watch?v=NdLfqk-JLc&feature=player_embedded

Stacey ja Nepalin lapsityöläiset

09.23.2010 - Heidi

Nepalista on tullut viimeaikoina paljon juttua tv:stä…toisaalta itsekin varmaan huomioin nämä jutut niin herkästi, koska taidan elää vielä puoliksi siellä :) Nepalissa asuessa tiedosti kaikki ne ongelmat, joita tässäkin dokumentissa käsitellään; äärimmäisen köyhyyden, kaduilla tai työorjina elävät lapset, vanhempien huono koulutus ja tietotaso, sukupuolten välinen epätasa-arvo… Koska monet näistä asioista ovat juurtuneet yhteiskuntaan ja arkielämään niin petollisen huomaamattomasti ja tämänkaltaisia asioita voidaan yleensäkin muuttaa aika hitaasti, oli itsekin pakko tietyin osin kovettaa itsensä ja myöntää, etten voi auttaa kaikkia tuntemiani köyhiä tai muuten huono-osaisia ihmisiä (ja heitä oli aika monta). Toivoa silti on, sillä Nepalissakin toimii monia järjestöjä (kuten dokumentissa mainittu C-Wish ((ei Seawish, kuten nimi oli ”suomennettu”)), jotka pelastavat lapsia huonoista oloista ja kampanjoivat lasten oikeuksista mm. lasten vanhemmille. Muutos on käynnissä, vaikkakin hitaasti ja siihen tarvitaan rohkeita ihmisiä, jotka kyseenalaistavat vallitsevat käytännöt ja tekevät töitä murtaakseen ne.

Tämä dokumentti muistutti jälleen kerran myös siitä, miksi esim. Reilua kauppaa tarvitaan ja mitä kehitysmaiden yksittäisille ihmisille merkitsevät ne oikeudet, joita Reilun kaupan järjestelmäkin pyrkii edistämään. Vaikka koko maailmaa ei voikaan muuttaa kerralla, on ajateltava että yksikin ihminen merkitsee ja että pienetkin teot merkitsevät -täysi luovuttaminen tai välinpitämättömyyshän kun veisi pohjan koko ihmisyydeltä ja elämältä yleensäkin. Näin minä ainakin olen jo vuosia perustellut itselleni elämässäni tekemät ympäristöön tai kehitysmaihin liittyvät ratkaisut; miksi biojätteet pitää kierrättää, miksi kehitysyhteistyö on kannatettava asia, miksi oma ahteri pitäisi raahata paikasta toiseen mieluiten kävellen tai pyörällä… Jos luovuttaa ennen kuin on yrittänytkään, niin mitä mieltä on missään?

Kamalan helppoa on vedota omiin kiireisiin, siihen ettei apu kuitenkaan mene perille tai siihen, ettei yksi ihminen voi vaikuttaa ympäristön tilaan… Monesti minulta on myös joku kysynyt, miksi pitää lähteä merta edemmäs kalaan kun autettavia on täällä Suomessakin. Mielestäni on kuitenkin hullua ajatella että mukanaelämisen taito tai empatia voisi koskea vain yhtä ihmisryhmää tai aluetta -että jos edistää katulapsiprojektia Intiassa, ei voi tehdä nuorisotyötä Suomessa tai kantaa tarvittaessa naapurin mummon kauppakassia..! Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita, toisin kuin kaikenmaailman populistit meille uskottelevat. Olisi ihan naurettava ajatus, että Suomen heikompiosaisten lasten tai vanhusten asiat saataisiin kerralla kuntoon jos unohdetaan kehitysmaiden ongelmat tai kaikki muut ihmiset konsanaan. En tiedä, miksi juttu luiskahti tähän suuntaan -minun piti vain postata tänne tuo dokumentin linkki. Ehkäpä viime kuukausien ja viikkojen keskustelu kehitysyhteistyön tasosta, maahanmuuttovastaisuudesta ja Ruotsin vaaleista on kytenyt mielessäni jossain alitajunnassa…

Mutta asiaan:

Ohjelmassa matkataan Nepaliin tutustumaan paikallisiin
vaatetehtaisiin, joissa kymmenvuotiaat lapset työskentelevät pienellä palkalla lähes kellon ympäri, sekä tyttöihin, joiden omat vanhemmat ovat myyneet heidät kotiapulaisiksi varakkaisiin perheisiin.

Koko jakson voit katsoa Ruutu.fi-palvelusta.

http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=269955

Kehitysyhteistyötä Nepalissa – ulkosuomalaisen tarina.

09.17.2010 - Antti

Karmashopille tuttuja kasvoja sekä maisemia näkyi eilen TV:ssä.

Kirsti Kirjavainen on työskennellyt kehitystyöntekijänä Nepalissa jo yli 30 vuotta. Lähellä Kirstin sydäntä ovat olleet naiset ja lapset, viime aikoina myös sokeat ja vammaiset. Ohjelman voi katsoa YLE Areenalta.  Suosittelemme!