Syyskuu 2009

Vuohia uhrataan, rahat on loppu ja ilmassa on suuren juhlan tuntua

09.23.2009 - Heidi

Monsuuni alkaa olla lopuillaan Nepalissa ja siihen liittyy perinteisesti kaksi suurta juhlaa: Dashain ja Tihar. Koko maa suurin piirtein pysähtyy pariksi viikoksi, ihmiset juhlivat sukuineen ja valmistavat perinteisiä ruokia sekä rukoilevat ja kunnioittavat eri päivinä erilaisia asioita. Mm. ajoneuvoille ja työkoneille on myös oma juhlapäivänsä! Ystävämme kertoi, että tuolloin on hankala saada esim. hiustenleikkuuta, koska parturit rukoilevat saksiensa puolesta… Autoissa on jo alkanut näkemään monenlaisia kukkia ja seppeleitä kun niitä on siunattu -no, paikallista liikennekulttuuria seuratessa voi ehkä myöntää, että lisärukoukset ja siunaukset eivät liene pahitteeksi (viimeisen 24 tunnin aikana maassa on kuollut 6 ihmistä ja kymmeniä on loukkaantunut erinäisissä onnettomuuksissa)! Tänään kävimme kaupunginosamme, Patanin, vanhassa kaupungissa ja huomasimme kuinka kaikki pankkien edustat olivat täynnä tungeksivia ihmisiä. Pankkiautomaateille on ollut viime päivinä valtavat jonot ja tänään useat niistä oli suljettu. Tämä johtuu siitä, että ihmiset nostavat säästönsä tileiltään vuoden suurimman juhlan kunniaksi ja laittavat kaikki rahansa ruokaan ja ostavat perheelleen mm. uudet vaatteet. Turhaan ei tätä juhlaa ole verrattu meikäläiseen jouluun! Nyt on vain käynyt niin, että käteinen on alkanut loppua pankeista ja osa ihmisistä taitaa jäädä ilman rahaa? Jos näin käy, niin tarvitaan varmaan poliisi ja armeija hillitsemään vihaisia väkijoukkoja…

Nepalilaisiin juhliin liittyy myös usein uhrilahjoja jumalille; kirjoitin aiemmin lentokoneen siunaamisesta uhraamalla vuohi, viime viikolla luin sanomalehdestä, että uusi kaatopaikkakin oli avattu eläinuhrein. Dashainiksi Katmanduun aiotaan raahata jostain (jos oikein muistan) 70 000 vuohta, syötäväksi ja uhrattavaksi. Vuokraemäntämme mukaan vuohi maksaa 12 000 Nepalin rupiaa eli 120 euroa, mikä täällä on todella suuri summa. Vain rikkailla on siis varaa moiseen luksukseen tai sitten köyhemmät perheet todellakin pistävät kaikki rahat likoon, jos meinaavat hankkia itselleen vuohen. Hurjaa meininkiä siis! Kuulemma myös sherpat eli kantajat iloitsevat, koska heillä riittää ylen määrin töitä heidän kantaessaan ruoka- ym. tarvikkeita vuoristokyliin, jonne ei mene teitä. Lehdessä oli haastateltu 65-vuotiasta sherpaa, joka iästään huolimatta ahkeroi koko festivaaliajan, keskimääräisen taakan ollessa kuulemma 50 kg. Monet näkemäni sherpat ovat n. 150-senttisiä, max. 45-kiloisia sitkeitä kavereita, joten voi vain miettiä, kuinka he jaksavat kantaa päivätolkulla itsensä painoisia lasteja jyrkkiä vuorenrinteitä ylös alas. Juhla-ajasta on myös se hyöty, että maolaiset eli kommunistit, jotka koko ajan mellakoivat ja yrittävät lyödä kapuloita hallituksen rattaisiin, ovat luvanneet olla rauhassa pyhien yli -toivottavasti näin tapahtuu. Hallituksesta sen verran, että pääministerin ja ulkoministerin välit ovat tulehtuneet, koska pääministeri ei suostunut tuosta vain nimittämän ulkoministerin tytärtä varapääministeriksi! Korruptiota on siis ihan JOKA paikassa ja paikallisetkin tietävät sen hidastavan kaikkea kehitystä, mutta kukaan ei oikein voi tehdä mitään, eivät ulkomaalaiset eivätkä yksittäiset paikalliset ihmisetkään. Poliitikkojen monkey-busineksistä toisiin: maanantaina juhlittiin muslimien Id-juhlaa ja vapaapäivän kunniaksi vierailimme Swayambunath-apinatemppelissä, josta näkymiä alla.

Tapahtumia Nepalissa.

09.18.2009 - Antti

Viime viikko on mennyt syksyn uusien Prana- ja People Tree -tuotteiden saapumista valmistellessa. Uudet tuotteet ovat nyt näkyvissä ja tilattavissa verkkokaupastamme. Tällä kertaa myös miesten valikoima täydentyi monilla tuotteilla. Käykääpä tutustumassa!

Mitä sitten täällä Nepalissa on tapahtunut viime aikoina?

Kävimme tutustumassa yhteen Nepalin reilun kaupan tuottajista, Association for Craft Producers:iin (ACP), joka työllistää yli 1200 käsityöläistä ympäri Nepalia. Pääsimme tutustumaan heidän toimitiloihinsa täällä Katmandussa, jotka olivat vaikuttavat. Järjestö aloitti toimintansa viiden henkilön voimin vuonna 1984 ja on nyt suurin Nepalin reilun kaupan liiton jäsenistä. Mm. laatu- ja ympäristöasioihin on ACP:llä kiinnitetty viime vuosina huomiota ja siihen on saatu tukea myös ulkomaisilta asiantuntijoilta. Kaikki mahdollinen sadevesi otetaan käyttöön ja varastoidaan valtaviin vesisäiliöihin. Säiliöistä vesi voidaan ottaa käyttöön lankojen/kankaiden värjäystä varten ja vettä voidaan käyttää uudelleen huovutusvillan käsittelyssä. Myös värjäysvedet puhdistetaan ja väreinä käytetään eurooppalaiset standardit täyttäviä kemikaaleja. Haastattelimme vierailun aikana ACP:n johtajaa Meera Bhattaraita ja hän kertoi, että länsimaissa oleva taantuma on vaikuttanut myös heidänkin myynteihinsä, jotka ovat pudonneet n. 30 % edellisvuodesta. Tällä hetkellä töitä vielä on ollut, mutta syys-lokakuun vaihteessa tulevan Dashain-festivaalin jälkeen tilanne on huolestuttavampi. Vierailumme jälkeen kävimme läpi ACP:n tuotteita ja olemme miettineet mitä niistä voisimme ottaa omaan verkkokauppaamme myyntiin ja tällä tavoin tukea omalta osaltamme heidän toimintaansa.

Saimme myös viime viikolla kutsun Fair Trade Group Nepalin (FTGN) johtokunnan kokoukseen, jossa Heidi kertoi työstään UNDP:n rahoittamassa Medep-projektissa. Heidi esitti Nepalin reilun kaupan kattojärjestölle erilaisia vaihtoehtoja, kuinka reilun kaupan tuottajat ja Medep-projekti voisivat tehdä yhteistyötä. FTGN:n tuottajilla on yli 20 vuoden kokemus reilusta kaupasta ja yhteistyöstä ulkomaisten ostajien kanssa, joten tätä tietotaitoa pystytään toivottavasti jakamaan myös Medep:in mikroyrittäjille (jotka ovat reilun kaupan tuottajia jäljessä monessakin asiassa…).

Heidi on viime viikkojen aikana pyrkinyt auttamaan mikroyrittäjien tuotteita Katmandussa myyvää liikettä, joka tällä hetkellä painii taloudellisten sekä muiden ongelmien kanssa. Talouslukujen valossa tilanne näyttää hälyttävältä ja koko toiminta on aloitettu täysin väärällä tavalla. Omasta yrityksestä parin viime vuoden aikana saatu kokemus tuleekin tässä työssä todella tarpeeseen. Em. liikkeestä vastaava henkilökunta vain ei puhu juurikaan englantia, joten liikkeen sisustamisesta ja siivoamisesta keskusteleminen on välillä tuntunut hankalalta, jollei jopa mahdottomalta – kannattavuuslaskelmista tai kaupanpidon periaatteista puhumattakaan!

Jotkut asiat täällä kuitenkin etenevät, sillä saimme tällä viikolla positiivisia uutisia Suomen suurlähetystöstä. Lähetystö tukee esittämäämme reilun kaupan puutarhatapahtumaa tarjoamalla tilat tapahtumalle sekä huolehtimalla tarjoilusta. Marraskuun puolivälissä järjestettävään tapahtumaan osallistuvat kaikki 16 Nepalin reilun kaupan tuottajaa sekä Nepalin hallituksen alainen Medep-projekti pienyrittäjineen. Tuottajat esittelevät päivän aikana toimintaansa, myyvät tuotteitaan ja paikalle saadaan myös käsityöläisiä antamaan työnäytteitä esim. perinteisestä Mithila-maalauksesta. Katsotaan millainen tapahtumasta loppujen lopuksi tulee ja saisiko ko. tapahtuma jatkoa ensi vuonna jonkun toisen suurlähetystön tiloissa?

“Yli 200 miljoonaa lapsityöläistä”

09.11.2009 - Antti

Lapsityöläiset raatavat kaivoksissa, viljelevät puuvillaa ja ompelevat vaatteita eri puolilla maailmaa, selviää Yhdysvaltain työministeriön raportista.

Raportti listaa kaikkiaan 122 tuotetta, jotka on valmistettu lapsityön tai pakkotyön avulla 58 eri maassa.

Listassa mainitaan muun muassa Filippiinien ilotulitteet, Ukrainan, Venäjän, Filippiinien ja Thaimaan pornoteollisuus, Bangladeshin jalkineet, Bolivian kulta ja hopea, Pakistanin matot ja Kambodzhan kumi.

Intiasta löytyi eniten lapsityöllä tai pakkotyöllä valmistettavia tuotteita, esimerkiksi vaatteita ja jalkapalloja. Burmassa pakkotyötä käytetään muun muassa riisin ja sokeriruo’on viljelyssä.

Kansainvälinen työjärjestö arvioi, että maailmassa on yli 200 miljoonaa lapsityöläistä. Kaksi kolmesta työskentelee maataloudessa. Pakkotyötä tekee yli 12 miljoonaa ihmistä.

Yhdysvaltain työministeriö valmisti raporttinsa kongressin määräyksestä. Vastaavanlainen lista tuotteista julkistettiin nyt ensimmäistä kertaa. (Iltalehti 11.9.2009)

Voit ladata ja lukea Yhdysvaltain työministeriön raportin täältä. Lista tuotteista sivulta 29 eteenpäin (englanninkielinen).

Kun aamun ensimmäinen postaukseni oli myrkyllisistä aineista farkuissa, niin eipä tämä toinenkaan kovin positiivinen ollut.  Erittäin hyvä, että tällaisia raportteja julkistetaan – kuluttajat pystyvät  entistä tarkemmin arvioimaan  ostamiensa ja käyttämiensä tuotteiden taustoja ja toivottavasti yritykset myös tekevät asialle jotain.

“Farkuissa ihmiselle myrkyllisiä aineita”

09.11.2009 - Antti

Ruotsissa on löydetty useista suosituista farkkumerkeistä myrkyllisiä ja allergiaa aiheuttavia aineita. Asiasta kertoi farkkuja testauttanut Ruotsin television SVT:n kuluttajaohjelma Plus.

Nudie-, Lee- ja Wrangler-farkuista löytyi testissä sallittua korkeampia pitoisuuksia dimetyylifumaraattia (DMF), jota käytetään homeenestoaineissa. DMF kiellettiin toukokuun alussa EU:ssa. Kielto koskee kaikkia tuotteita, joissa ainetta on enemmän kuin 0,1 milligrammaa per kilo.

Nyt tehdyssä testissä yhdestä Nudien mallista löytyi viisinkertainen määrä ainetta. Nudie lopetti torstaina kyseisen mallin myynnin ja kertoi aloittaneensa selvitykset siitä, mistä aine on peräisin.

Wranglereista löytyi myös lyijyä ja elohopeaa. Cheap Mondayn ja Leen farkuista löytyi puolestaan korkeita pitoisuuksia nonylifenolietoksylaattia, joka on puhdistusaine. Cheap Mondaylla pitoisuus oli 22 kertaa korkeampi kuin yhtiön omat ohjeet sallivat. Kauppalehti 11.9.2009

Yksi hyvä syy lisää siirtyä luomutuotteiden käyttöön. Mikäli etsit itsellesi housuja, niin tutustu valikoimastamme löytyviin Pranan miesten tai naisten luomuhousuihin!

Reilun kaupan luomupuuvilla pähkinänkuoressa

09.08.2009 - Antti

Lisää tietoa puuvillan matkasta pellolta vaatteeksi löydät sivuiltamme.

“Vaatteet ennemmin kaatopaikalle kuin köyhille.”

09.01.2009 - Antti

Vaateliikkeet kärräävät myymättä jääneet vaatteet mieluummin kaatopaikalle kuin antavat ne hyväntekeväisyyteen. Vaatteiden antaminen pois ei muotiliikkeiden mukaan ole hyväksi imagolle.

Kaatopaikalle päätyy joka päivä kasoittain vaatteita, jotka eivät kelpaa ostajille edes alennuksella. Jopa viisi prosenttia vaatteista saattaa jäädä myymättä, Tampereen teknillisen yliopiston professori Heikki Mattila arvioi YLE Uutisille.

Turun Sanomien mukaan eri avustusjärjestöt ottaisivat mielellään myymättömät vaatteet vastaan. Muotikaupan liiton toimitusjohtajan Yrjö Gorskin mukaan yritysten maine ei kuitenkaan kestäisi hyväntekeväisyyttä.

– Ei ole ylvästä todeta, että ostot ovat niin huonoja, että joudutaan pitämään useita alennusmyyntejä ja vielä sen jälkeen lahjoittamaan tuotteita pois, Gorski arvioi YLE Uutisille.

Kaatopaikalle päätyviä myymättömiä vaatteita ei tilastoida, joten vaatevuorten tarkka koko on arvoitus. Taloussanomat 30.8.2009 (lisää…)