”Rain Gods shower happiness” – perillä Katmandussa

07.29.2009 - Antti

Kaksi väsynyttä matkaajaa saapui eilisaamuna vajaan vuorokauden matkustamisen jälkeen onnellisesti sateiseen Katmanduun. Lennot Oulusta Helsingin ja Delhin kautta Katmanduun menivät ilman ongelmia ja etukäteen Suomesta netin kautta varatun majapaikkamme ystävällinen kuljettaja odotti hymyillen tunnin myöhässä saapuneita matkaajia. Edellisestä vierailustamme Nepalissa oli reilu vuosi aikaa ja ensivaikutelma auton ikkunasta kaupunkia katsoessa näytti siltä, että kehitystä parempaan on tapahtunut.

Väliaikaiskotinamme toimii toistaiseksi pieni huone Patanin kaupunginosassa sijaitsevassa majatalossa. Uuden, pysyvän asunnon etsintä alkaa myöhemmin, sillä kostean huoneemme kokolattiamatosta ja tummuneista verhoista tuleva tunkkainen, hieman homeinen tuoksu ei tee majapaikastamme kovin miellyttävää. Huoneen tuoksusta huolimatta suihku ja puhtaat vuodevaatteet nukuttivat rähjääntyneet matkalaiset lähes saman tien. Heräsimme tosin hetkeä myöhemmin käytävästä kantautuvaan laulun ja itkun sekaiseen meluun – jälkikäteen majatalon isännältä asiaa kysyttyämme selvisi, että hänen isänsä oli menehtynyt vajaa viikko takaperin ja nyt majatalossa asuu myös hänen sukulaisiaan, jotka lauloivat surulauluja kuolleesta.

Eilisillan aikana ehdimme tutustua hieman lähiympäristöön ja selvisi, että majoitumme aivan kävelymatkan päässä yhdestä tuottajastamme KTS:stä, jolta kauppaamme on tullut erilaisia villa- ja neuletuotteita. Kerron myöhemmin heidän luonaan vierailtuani, mitä tuottajille on reilun vuoden aikana tapahtunut.

Eilispäivän sanomalehti (The Kathmandu Post 28.7.2009) kertoi seuraavanlaisia Nepal-uutisia: ”Rain Gods shower happiness” – eli viljelijät saivat viikonloppuna huokaista helpotuksesta, kun tämän vuoden monsuunin rankimmat sateet saapuivat Nepaliin. Maanviljely on yhä suurelta osin riippuvainen sadevedestä ja näistä sateista riippuu siten seuraavan vuoden ruokatilanne. Terain alue tuottaa 70 % maan riisisadosta ja huonojen sateiden vuoksi tähän mennessä vasta 60 % viljelyalasta on istutettu. Kaupunkilaisille sateet ovat yhtä tärkeitä, sillä ne merkitsevät talven aikana kertyneiden pölyjen ja lian huuhtoutumista pois. Lisäksi vesivoimalat tarvitsevat tasaisia sateita täyttämään patoja seuraavan talven sähköntuotantoa varten. Tämän vuoden huonon monsuunin vuoksi pelkona on, että tulevana talvena tulee olemaan entistä suurempia sähkökatkoksia (viime talvena sähkökatkot kestivät jopa 16 tuntia päivässä). Sanonta ”Toisen onni on toisen epäonni” pitänee paikkansa – Katmandussa satoi sunnuntain aikana 99 mm, joka ei tuonut helpotusta kaupunkilaisille viljelijöiden tavoin. Jokien vedenpinta on noussut sateiden johdosta uhkaavasti ja koska täällä ei ole kunnollista viemärijärjestelmää tiet ovat paikka paikoin tulvien alla. Slummien ja jokien varsilla asuville rankkasateet aiheuttavat välittömästi ongelmia, sillä vesi tulvii asuntoihin tai pahimmassa tapauksessa huuhtoo ne alleen täysin. Vaikka monsuuni tuli tänä vuonna myöhässä, niin se tuli Katmandun laaksoon ilmeisemmin yllättäen? Mietin vain, että paikalliset tietävät monsuunin tulevan uudelleen samoihin aikoihin joka vuosi, niin miksei viemäröintiä/tulvavalleja korjata, saatikka paranneta kuivan kauden aikana jolloin seuraavan vuoden tulvilta ehkä säästyttäisiin?

Paikallinen jätehuolto tai lähinnä jätteiden sijoitus aiheuttaa täällä monsuunin ohella ongelmia. Katmandun laakson kasvava 1,5 miljoonan ihmisen väestö tuottaa yhteensä 500 tonnia jätettä päivässä. Paikalliset vastustavat laakson jätteiden sijoitusta alueelleen tai toivovat hallitukselta enemmän vastuunkantoa asiassa. Nyt paikallisen jätekomitean, kehitysministeriön sekä Katmandu Metropolitan City:n välisen kiistan johdosta jätteet ovat jätetty keräämättä ja lojuvat kaduilla. Pikaisen laskutoimituksen perusteella jokainen laakson asukas tuottaa siis 330g kotitalousjätettä päivässä? Vertailun vuoksi olisiko jollain tarkempaa tietoa paljonko esim. suomalainen tuottaa jätettä päivässä? Mitä itse tekisit, mikäli kotitalousjätteesi jätettäisiin keräämättä? Jätteidenkeruu lienee asia, jonka ottaa itsestäänselvyytenä, mutta sen huomaa vasta kun asiaa ei hoidetakaan (lemu on nimittäin aika valtaisa). Nyt monsuuniaikaan hoitamaton jätehuolto aiheuttaa sen, että rankkasateiden synnyttämät vesimassat kuljettavat kaduilla lojuvia jätteitä ympäriinsä levittäen erilaisia tauteja. Länsi-Nepalissa ripuli ja kolera ovat muodostuneet jo epidemiaksi ja tähän mennessä tauteihin on muutaman kuukauden aikana menehtynyt 188 ihmistä.

Positiivisiakin uutisia lehdestä löytyi, sillä viimeisimmän kansallisen laskennan mukaan maassa olevien imettävien Bengalin tiikereiden määrä olisi nyt 123 kpl (vuoden 2000 laskennassa niitä oli 121 kpl). Lisääntyneen salametsästyksen johdosta uhanalaisen tiikerikannan pelättiin laskeneen entisestään, mutta onneksi tämän vuoden laskenta tuotti vihdoin positiivisia lukuja. Lumileopardien osalta laskenta sai kannan tulokseksi 300–400 yksilöä.

Tältä näyttää Katmandun katot tänään – mitä kapeilta kaduilta löytyy jää nähtäväksi ja koettavaksi.

Katmandun kattoja

t.Antti

Avainsanat: , , , , , , , ,

5 vastausta aiheeseen “”Rain Gods shower happiness” – perillä Katmandussa”

  1. Matti K kirjoitti:

    Terve teille sinne kauas!
    Hieno kuulla että matka on taitettu ja olette asemoineet itsenne paikoillenne, edes jotenkuten.
    Harmikseni huomasin juuttuvan nauramaan tekstisi luettuani; en suinkaan sen asiasisältöön vaan noihin avainsanoihin… Joku sieltä pistää silmään joka taitaa tulla teillekin ajankohtaiseksi taas kotvasen kuluttua. Yhä uudelleen ja uudelleen.
    Pitäkäähän itsenne ehjänä, mieli virkeänä ja lippu korkealla.

  2. Maija kirjoitti:

    Hei!
    Olisikohan laskutoimituksessa tarkistamisen varaa? Yksi suomalainen tuottaa vuodessa 270 kg jätettä. 30 kg päivässä olisi varmaan siellä oikein. Hurjia lukuja siitäkin tulee kyllä vuodessa!

  3. antti kirjoitti:

    Hei Maija! Kiitos Suomi-tiedosta. Mainitsemani lukema 500 tonnia päivässä tarkoitti koko Katmandun laaksoa, jossa siis asuu reilut 1,5 miljoonaa ihmistä. Siitä sain mainitsemani luvun. Antamasi tiedon myötä suomalainen tuottaisi päivässä ~740g jätteitä eli tuplasti enemmän kuin mitä täällä noiden lukujen valossa.

  4. Katriina kirjoitti:

    Hyvä Heidi ja Antti sekä tiikerit ;)
    Ihanaa, että olette päässyt sinne turvallisesti.
    Rakkaita!!!

  5. Juha Mä kirjoitti:

    Suomalainen tuottaa siis Maijan tietojen mukaan 750 g jätettä päivässä. Uskon hyvin, että köyhät Katmandussa tuottavat alle puolet siitä turhasta roinasta mitä meillä heitetään roskikseen. Työskentelin siellä jonkin aikaa taannoin ja näin, miten lehmät söivät vanhat pahvilaatikot ja miten kaikesta materiasta on niukkuutta.

    Onkohan jätteiden kierrätyksessä päästy siellä yhtään alkuun, kymmenen vuotta sitten kaikki kipattiin sellaisenaan kaiketi pyhään Bagmati-jokeen?

    Jäteongelman kärjistyminen liittyy myös sosiaalisiin kysymyksiin, sillä jätteiden käsittely on ollut alimman ihmisryhmän, kastittomien työtä.

    – Hauskaa kuulla terveisiä Katmandusta!