Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita on nyt ollut Suomessa tarjolla 10 vuotta, Maailmankauppojen kehitysmaatuotteita jo 30 vuotta. Vaikka maailmanlaajuisen tuotannon epäkohtia tulee julki aika ajoin ja eettisyydestä puhutaan yleisellä tasolla, suomalaisen median uutiskynnyksen ylittää paljon helpommin julkkisten tekstiviestitoilailu kuin maailman enemmistön tapahtumat. Vaikka talouskurimus koettelee monen suomalaisenkin elämää, ovat sen vaikutukset kehitysmaiden asukkaille, erityisesti lapsille, aivan toisenlaisia kuin meillä Suomessa. 90 % maailman lapsista elää nimittäin kehitysmaissa.

Kehitysmaissa liikkuessa erityisesti lasten kohtalo jää usein mietityttämään. Kuinka valtavasti onkaan eroa siinä, satutko syntymään esimerkiksi Eurooppaan vai Afrikkaan. Planin mukaan viime vuonna joka kolmas sekunti menetettiin lapsen henki. Monta niistä olisi voitu pelastaa terveydenhoidolla, hygienialla ja tiedolla. Koulutus on keskeinen tekijä terveystietouden ja terveydenhuollon parantumisessa. Esimerkiksi lukutaitoisen äidin lapsi selviytyy puolet todennäköisemmin yli 5 ikävuoden, kuin lukutaidottoman. Silti 7 % maailman lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan, joka neljäs on alipainoinen ja vain hieman yli puolet käy koulua. Joka toinen lapsi pakkonaitetaan alaikäisenä ja kolmannes heistä tekee aikuisten töitä. 70 prosentilla lapsista ei ole virallista nimeä, eikä syntymäpäivää. Puolet maapallon asukkaista on lapsia -maailman pitäisi siis olla heidän, mutta näin ei todellakaan näytä olevan! (Tilastotiedot Plan.)

Länsimaat antavat kehitysapua monille maille ja lisäksi pienet sekä suuret järjestöt tekevät töitä mm. lapsityöläisten ja katulasten parissa. Antamamme virallinen apu on kuitenkin pientä länsimaisten suuryritysten saamiin vienti- ja maataloustukiin verrattuna. Näin maailmankaupan epäoikeudenmukaiset rakenteet estävät köyhien maiden kokonaisvaltaista kehitystä, avusta huolimatta. Reilu kauppa on yksi tapa vaikuttaa maailman epätasa-arvoisuuteen ja lisätä yhteyttä meidän länsimaalaisten ja kehitysmaissa asuvien ihmisten välille. Eettinen kaupankäynti on muutakin kuin vain pelkkää kauppaa tai tuotantoa; se lisää tietoisuutta, tasa-arvoa ja omanarvon tunnetta kehitysmaiden ihmisten keskuudessa. Reilu ja valvottu tuotanto on edelleen murto-osa maailman tavaratuotannosta ja vielä tarvitaan paljon töitä sen eteen, että myös epäeettisesti tuotteitaan valmistavien yritysten on pakko muuttaa toimintatapojaan kehitysmaissa.

Eettisellä kaupalla on kokemukseni mukaan ”oikeasti” merkitystä kehitysmaiden ihmisille; heille ohjautuvan puhtaan rahan lisäksi reilun kaupan piirissä olevat yhteisöt tekevät todella monipuolisesti töitä työntekijöiden koulutuksen, terveydenhuollon ja hyvinvoinnin puolesta. Tukeaksemme kehitysmaiden lapsia, on meidän autettava heidän vanhempiaan. Kun vanhemmilla on töitä, voivat lapset mennä kouluun. Kun myös vanhemmat saavat esim. lukutaito-opetusta, he antavat enemmän arvoa lastensa, niin tyttöjen kuin poikienkin, tulevaisuuden mahdollisuuksille. Olen vieraillut useassa vaatimattomassa tuottajayhteisössä, jonka työntekijöiden lapsista on tullut koko kylän ylpeydenaiheita heidän valmistuttuaan lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi, opettajiksi tai lakimiehiksi.

Vinkkaa sinäkin reilusta kaupasta työpaikallasi tai ystäväpiirissäsi -näytetään, että reilumpi maailma on mahdollinen! Rentouttavaa viikonloppua sekä hyvää Maailman reilun kaupan päivää,

Heidi

P.S. Avasimme sivuillemme myös uuden kilpailun, jonne toivoisimme osallistujilta ajatuksia ja ideoita reilun kaupan tuotteista.

Avainsanat: Reilun Kaupan tuottajat