Aurinkoisia uutisia Nepalista

05.17.2013 - Heidi

Hei kaikki Karmashopin ja Nepalin ystävät!

Kerroimme aiemmassa blogipostauksessamme Nepalin matkasta ja Parvatista (neljän lapsen yksinhuoltajanainen), joka odotti leikkaukseen pääsyä. Sain eilen kuulla Nepalista, että Parvati pääsi kuukausi sitten leikkaukseen ja kaikki meni hyvin! Nyt kuulemma hänen koko olemuksensa ja ilmeensä on muuttunut, kun sairauden aiheuttamat kovat kivut ovat poissa (mistä tämä hiljainen ja nöyrä nainen ei kylläkään usein valittanut ääneen)! Tukemme meni siis perille ja se oli ratkaisevaa koko perheen kannalta: Parvatin leikannut lääkäri nimittäin sanoi, että jos hän ei olisi tullut leikkaukseen, niin parin kuukauden sisällä hän olisi menehtynyt. Tämä uutinen oli siis valtava helpotus ja järkytys yhtä aikaa! Nyt Parvatia tukenut nepalilaispariskunta, jotka ovat ystäviämme, yrittävät miettiä kuinka Parvati pääsisi taloudellisesti jaloilleen ja turvatun tulevaisuuden alkuun -neljän lapsen ruokkiminen ja koulussa pitäminen kun ovat hänelle joka päivä kohdattavia suuria haasteita. Yritämme tietenkin osallistua tähän mietintään ja tukeen täältä Suomesta käsin; kiitos joka tapauksessa tässä vaiheessa Karmashopin uskollisille asiakkaille ja ystäville, joiden tuen kautta voimme jakaa hyvää eteenpäin Parvatin kaltaisille ihmisille!

Yhteistyö Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa

04.28.2013 - Antti

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura eli Sykse ry on ympäristökasvatuksen edistämiseen ja tukemiseen erikoistunut asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tavoitteena on konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa ympäristökasvatuksen keinoin. Järjestö tekee työtä sen puolesta, että Suomessa yhä laajenevalla joukolla kasvattajia on halua ja edellytyksiä välittää lapsille ja nuorille kestävän kehityksen mukaisia tietoja, taitoja ja asenteita.

Näkyvimmät toimintamuodot ovat kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma, valtakunnalliset Ympäristökasvatuspäivät ja Ympäristökasvatus -lehti. Seura toimii myös ympäristökasvatustyötä tekevien luonto- ja ympäristöjärjestöjen edustajana ympäristökasvatusasioissa.

Me Karmashopissa ajattelemme, että Suomen Ympäristökasvatuksen Seura tekee hyvää työtä ja siksi olemme ryhtyneet yhteistyöyritykseksi, josta Syksen jäsenet saavat jäsenetuja.

Lisätietoa jäseneduista sekä Syksen toiminnasta löydät järjestön kotisivuilta osoitteesta: www.ymparistokasvatus.fi

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry

Hyvä kiertää Nepalissa!

12.16.2012 - Heidi

Vierailimme Nepalissa jälleen tuttujen Reilun kaupan järjestöjen ja valmistajien luona. Fair Trade Group Nepalin eli Nepalin Reilun kaupan jäsenjärjestöistä vierailimme Kumbeshwar Techical Schoolissa, joka on tuttavamme jo usean vuoden takaa ja jolle kastittomat naiset kutovat villatuotteita (KTS valmistaa tuotteita myös People Treelle, joista muutamia nytkin kaupassamme). Pokharan pikkukaupungissa tapasimme WSDO:n eli Women’s Skills Development Organizationin naiset. WSDO kutoo puuvillaa perinteisellä back strap weaving-menetelmällä, värjää sen mm. kasvivärein ja järjestön naiset ompelevat kankaasta tyylikkäitä laukkuja. Isona henkilökohtaisena ilonaiheena oli myös entisen työpaikkani, Micro Entreprise Development Project MEDEP:in mikroyrittäjien ja käsityöläisten tapaaminen.

Pari vuotta sitten Nepalissa asuessamme pyrimme tukemaan näitä ihmisiä järjestämällä laatukoulutusta, hankkimalla design-materiaaleja uusia ideoita varten ja mikä tärkeintä, opetimme heitä hinnoittelemaan tuotteensa niin, että niin mikroyrittäjät kuin heille työskentelevät ompelijatkin saisivat työstään kunnon palkan ja toiminta olisi kestävällä pohjalla. Lähtiessämme Nepalista emme olleet lainkaan varmoja, mitä tapaamillemme käsityöyrittäjille tapahtuisi –ne yrittäjät, jotka olivat edenneet hieman pidemmälle ja olivat palkanneet käsityöläisiä töihin, olivat mm. ottaneet isoja lainoja mahdollistaakseen kaupan avaamisen tuotteilleen ja maksaakseen palkat ja muut toiminnan kulut. Monesti tänä aikana olemme olleet huolissamme, kuinkahan näille riskin ottaneille ihmisille käy. Oli valtava helpotus ja ilo huomata että asiat olivat edenneet positiivisesti ja monesta naisyrittäjästä oli tullut kylänsä menestyjä ja iso työllistäjä. Naisten menestys on kuulemma johtanut perheiden, erityisesti miesten, ajatusten muuttumiseen tyttölasten saamisesta ja heidän arvostaan. Niissä paikoissa, joissa tuotteita myytiin turisteille, olivat myynnit kasvaneet parantuneen designin ja laadun vuoksi. On yllättävää huomata, että isoimpia henkilökohtaisia riskejä ottaneet yrittäjät ovat kaiken lisäksi niitä kaikista hyväsydämisimpiä. He yrittävät auttaa omien työntekijöidensä lisäksi kaikkia vastaantulevia apua pyytäviä ihmisiä.

Peari ompelee nappeja nokkosolkalaukkuihin.

Peari ompelee nappeja nokkosolkalaukkuihin.

Esimerkiksi meille nokkoslaukkuja ompelupajassaan valmistavan yrittäjäpariskunnan kotona vieraillessamme huomasimme, että siellä asuu vuoristokylästä kotoisin oleva polion sairastamisesta vammautunut nainen, jonka suku ja perhe oli hylännyt ja joka saa nyt elannon auttamalla yrittäjiä juoksevissa töissä. Nyt hän myös avusti laukkujemme valmistumista mm. ompelemalla niihin napit. Toinen nainen, joka on saanut suojan laukkujen valmistajien luota, on neljän lapsen äiti, joka omistaa ainoastaan pienen savimajan Länsi-Nepalissa. Tapasimme hänet ensimmäisen kerran 3 vuotta sitten kun hän kiersi myymässä virkkaamiaan laukkuja Pokharan turistialueella saadakseen ruokaa lapsilleen –hänen miehensä hylättyä hänet ja muutettua Intiaan uusiin naimisiin tällä naisella on ollut lähes mahdotonta selviytyä ja huolehtia perheestään. Kaiken lisäksi kuulimme, että hän tarvitsee pian leikkauksen, johon hänellä ei ole varaa. Paikallisia ystäviämme, naista sekä hänen tytärtään haastateltuamme päätimme hoitaa asian niin, että paikalliset yrittäjäystävämme sekä me maksamme leikkauksen puoliksi, jotta hänen ei tarvitse enää kärsiä kivuista. Jatkokysymys on tietenkin se, kuinka hän voi jatkossa elättää perheensä ja kuinka perheen lapset saadaan pidettyä koulussa (tällä hetkellä lapset käyvät koulua, mutta ovat siellä usein nälkäisinä, koska perheellä ei ole riittävästi ruokaa). Olen pyytänyt naista tekemään mallikappaleita virkkaamistaan laukuista, jotta voisimme kehitellä jonkinlaisen mallin, jolla saisimme hänelle pitkäaikaisen, kestävän tulonlähteen. Lisäksi olemme yhteydessä erääseen paikalliseen järjestöön, joka auttaa nimenomaan leskiä ja perheitä, joilla on sosiaalisia ongelmia ja joilla voisi myös olla mahdollisuus työllistää nainen käsityöosastolleen.

Näiden naisten lisäksi tuttavamme olivat ottaneet luokseen asumaan köyhän suurperheen pojan vuoristokylästä, joka saa nyt Pokharassa sähkömiehen ammattikoulutuksen. Tämä on uskomaton esimerkki siitä kuinka ihmiset, jotka ovat itse olleet köyhistä köyhimpiä, auttavat nyt muita saatuaan ensin itse apua! Toivomme voivamme keskittyä entistä enemmän nepalilaisten tuotteiden maahantuomiseen ja lisätulojen ohjaamiseen näille ihmisille eli nokkoskuitua metsästä kerääville naisille, langan kehrääjille, kankaan kutojille sekä laukkujen ompelijoille!

Laukkujen materiaalit ovat käsinkudottua nokkosta, jonka ovat keränneet, prosessoineet, kehränneet ja kutoneet kankaaksi köyhyydenvähentämisprojekti MEDEP:in naiset Nepalin vuoristoseuduilla. Ompelutyö on tehty Medep:in alaisessa käsityöpajassa, jossa ompelijat saavat työstään paikallisittain todella hyvän palkan. Laukuissa on useita arjen kiireessä hyödyllisiä yksityiskohtia, kuten useita vetoketjullisia taskuja. Olemme myös ylpeitä huomatessamme, että tutut ompelijat ovat ottaneet tosissaan aiempien koulutusten annin ja nyt he keskittyivät laukkujen viimeistelyyn ja kestävyyteen. Joka tapauksessa toivotamme kaikenlaisen palautteen laukuista tervetulleeksi, sillä välitämme palautteen suoraan laukkujen valmistajille ja sen avulla heillä on mahdollisuus oppia uutta.

Himalajalla kasvava nokkonen (Girardinia Diversifolia) on jättiveriso pohjoisesta sukulaisestaan. Nepalin vuoristokylien käsityöläisille se on paikallinen raaka-aine, joka muuten menisi hukkaan. Koska nokkonen kasvaa villinä luonnossa, sen kasvatukseen ei tarvita lannoitteita tai torjunta-aineita. Laukkumme ovat värjäämätöntä 100 % nokkosta, joten kankaan valmistuksessa ei ole käytetty mitään kemikaaleja. Nokkoslanka on erittäin kestävää, sillä Himalajan nokkonen kasvaa 1,5 metriä korkeaksi ja kasvilla on näin ollen moninkertaisesti pidemmät kuidut kuin esim. puuvillalla. Voit katsoa videon nokkosen muokkaamisesta Karmashopin facebook-sivulla (Nov 8, 2010).

Hari valmistaa tietokonelaukkua nokkoskankaasta.

Hari valmistaa tietokonelaukkua nokkoskankaasta.

Uudet puuvillalaukut ovat WSDO:n naisten kutomia, värjäämiä ja ompelemia. Suomalainen Anne Erkkilä Finprolta oli juuri vapaaehtoistöissä WSDO:lla ja hän kirjoitti jutun juuri ilmestyneeseen Maailmankauppalehteen. Juttu on luettavissa täällä.

Nepalilaistan tuttaviemme esimerkin mukaan annetaan hyvän kiertää ja nautitaan näin Joulun aikaan toisten ihmisten seurasta sekä hyvästä tahdosta läheisiä kohtaan, lähellä ja kaukana!

Elämänmenoa Katmandussa

12.03.2012 - Heidi

Näinpä on pari viikkoa reissua vierähtänyt ja vasta nyt löytyi aikaa kirjoittaa muutama rivi tänne blogiinkin. Paluu Nepaliin kahden ja puolen vuoden jälkeen on ollut tapahtumarikasta ja tunteikasta aikaa –on tuntunut kuin emme olisi täältä koskaan lähteneetkään, niin kotoisilta tutut kulmat tuntuvat Patanin vanhan kaupungin katuja tallatessa. Toisekseen on ollut hienoa tavata vanhoja tuttuja, entisistä kollegoista paikallisiin ravintolan ja kirjakaupan pitäjiin sekä tietenkin Reilun kaupan järjestöjen ihmisiin ja tuottajiin. Täällä on jälleen törmännyt hieman erilaiseen elämänrytmiin kuin Suomessa; tupsahdettuamme yhtäkkiä tuttujemme ovelle tai työpaikalle, meidät on kutsuttu heille asumaan tai vähintäänkin aterioimaan perheen luo siinä samassa hetkessä. Paikallinen tuttumme sanoikin hyvin, että ”tämä on elämää” (ajan ottaminen arjen kiireistä ystäville) ”–me emme tiedä, mitä elämässä tapahtuu tai milloin näemme seuraavan kerran, on siis paras nauttia yhdessä tästä hetkestä!” Vaikka monet tutuistamme täällä ovat pienyrittäjiä, kuten mekin, ja myös kiireisiä, tuntuvat he kuitenkin osaavan hieman paremmin rennomman suhtautumisen aikaan. Olemme myös naureskelleet, että yhä kasvavien liikenneruuhkien, sähkökatkojen ym. hidasteiden vuoksi täällä on pakko ajatella, että yhdessä päivässä voi hoitaa yhden isomman asian –ei ”miljoonaa asiaa”, kuten Suomessa on tapana!

Elämänmenoa Katmandussa.

Elämänmenoa Katmandussa.

Nepalin yleisestä tilanteesta sen verran, että tuttujemme mukaan täällä on ollut rauhallisempaa kuin meidän täällä asuessa, yleislakkoja on vähemmän ja niistä ei ole seurannut samanlaisia väkivaltaisia kahakoita kuin aiemmin. Yksi negatiivinen asia, mihin maan epävakaa tilanne on johtanut, on korruption lisääntyminen entisestään, tämän on kuullut monen eri tahon suusta. Vaikka poliittinen tilanne on vielä täysin hatara, eikä perustuslakia ole vieläkään saatu säädettyä, näkyy ihmisten halu jatkaa elämäänsä uusien bisnesten, kuten ravintoloiden, hotellien ja kauppojen avaamisena. Myös kaikenlaisia uusia rakennusprojekteja tuntuu olevan meneillään eri puolilla. Ihmiset ovat kenties luovuttaneet poliitikkojensa suhteen, mutta ovat päättäneet uskoa tulevaan ja ottaa ohjat omiin käsiinsä ja yrittää rakentaa jotain uutta. Olemme myös tavanneet mikroyrittäjiä, joita koulutin täällä työskennellessäni sekä Nepalin Reilun kaupan järjestön jäseniä ja hyviä uutisia sekä positiivista kehitystä on ollut havaittavissa heidänkin keskuudessaan –näistä kuitenkin enemmän seuraavassa jutussa!

Tuottajavierailulla Nepalissa

11.11.2012 - Antti

Nyt on sellainen juttu; 2 vuotta sitten Nepalista lähdettyämme jäi taakse moni Reilun kaupan käsityöläinen ja tuttu.

Nyt vihdoin heitä tapaamaan matkaamme ja matkan ajaks kaupan kiinni paamme.

Karmashop taas ovensa 7.12. avaa, jolloin vielä joululahjat meiltä tilata saattaa.

Tällä välin kuitenkin facebookkia ja blogiamme päivitämme ja terveiset kaukaa teille lähetämme!

Video People Treen perustajan Safian Nepalin tuottajavierailusta

10.31.2012 - Antti

Alla olevasta videossa People Treen perustaja Safia Minney kertoo People Tree:lle Nepalissa tuotteita valmistavista tuottajayhteisöistä. Videossa kerrotaan mm. Kumbeshwar Technical Schoolista (KTS) sekä Asian Craft Producers:sta (ACP). Näistä tuottajista ja Nepalista yleensä löytyy myös lisää kertomuksia, kun jaksaa kahlata aikaisempia blogijuttujamme taaksepäin. Nepalissa viettämästämme vuodesta on nyt jo pari vuotta, joten video, jossa näkee tuttuja kasvoja ja paikkoja, piristää kummasti syksyistä viikkoa.

Safia Minneyn video Nepalista (kertojana Safia itse):

People Treen vintage-henkiset uutuudet Karmashopissa!

08.27.2012 - Heidi

People Treen syysmallisto 2012 on vintagen inspiroima, täynnä käytännöllisiä, mutta naisellisia vaatteita. Mekkoja ja paitoja koristavat nostalgiset printit sekä rusetit ja laskokset. Malliston avulla People Tree on jälleen työllistänyt yli 4000 puuvillan viljelijää ja käsityöläistä 10 kehitysmaassa. Reilun palkan lisäksi tämä tarkoittaa usein koulujen ja terveydenhuollon kehittämistä sekä taloudellisen itsenäisyyden lisääntymistä aiemmin hyvin syrjityssä ja heikossa asemassa olleille ihmisille.

Kukapa osaisi kuvailla People Treen periaatteita ja malliston vaatteita paremmin kuin merkin perustaja, paljon kehitysmaiden tuottajien kanssa aikaa viettävä Safia Minney;

“Welcome to People Tree’s autumn-winter -collection. This season we’ve gone for nature inspired designs to complement our commitment to the planet and its people –this means working to SLOW values in a fast-paced fashion world.

SLOW means standing up against exploitation, family separation, slum cities and pollution –all the things that make FAST fashion so successful.

In contrast, every one of the garments in our collection is a living blueprint for the People Tree philosophy –organic cotton, handcrafted clothing, using traditional skills that support rural communities.

The People Tree design team have woved us with a ‘Mad men’ theme of vintage glamour, with gorgeous open knit wool, structured cotton poplin and tailored hand weaves.

Conversational prints and bright colors rule for the autumn-winter collection. Inspired by the wildlife in the English back garden and the tropical flowers from the villages of our farmers and artisans in India, Bangladesh and Kenya.

It all adds up to effortless chic –naturally!”

Safia

Alla video syksyn uutuuksien tuotekuvauksista:

Micro-Enterprise Development Programme (MEDEP)

05.18.2012 - Antti

MEDEP perustettiin yli 10 vuotta sitten YK:n kehitysohjelman, UNDP:n, avustuksella. Projektin tarkoituksena on identifioida Nepalin köyhistä köyhimmät syrjäseuduilta ja maalta ja tarjota heille mahdollisuus parempaan elämään pienyrittäjyyden kautta. Ohjelman keskeisinä kohderyhminä ovat naiset, kastittomat, vähemmistöryhmien edustajat sekä työttömät nuoret. Kaikki ohjelmaan valitut henkilöt ovat joka tapauksessa eläneet alle Nepalin köyhyysrajan, joka on vain 7696 Nepalin rupiaa (74 euroa) vuodessa ja 21 rupiaa (20 senttiä) päivässa –mikä taas on vain viidesosa kansainvälisestä yhden dollarin köyhyysrajasta! Osa yrittäjiksi koulutettavista on ns. hard core-köyhiä, joiden tulot ovat olleet alle 4617 rupiaa vuodessa. Voi siis sanoa, ettei näillä ihmisillä ole juuri ollut mitään ennen tähän projektiin pääsyä. Eikä yrittäjäksi ryhtyminenkään ole kovin helppoa näille ihmisille, jotka usein eivät osaa lukea tai kirjoittaa tai heillä ei ole mitään muutakaan koulutustaustaa. MEDEP kouluttaa yrittäjäksi ryhtyviä liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, antaa tietoa kysynnästä ja markkinoista sekä tarjoaa teknistä ja taidollista koulutusta ja tukee heitä markkinoinnissa. Yksi tärkeä osa ohjelmaa on mikrolainoituslaitosten ja pankkien kanssa tehtävä yhteistyö; monet pankit kun pitävät köyhiä kelvottomina saamaan edes pienimpiä mahdollisia lainoja ja siksi yritysten perustaminen on usein mahdotonta.
Lapsi-karkkien tekoa
Lapsi-karkkien valmistusta
Lokta-paperin tekoa
Lokta-paperin valmistusta Daphne-kasvista

Toimintansa aikana projekti on ollut menestyksekäs ja MEDEP:in kautta n. 40 000 ihmistä on saatettu yrittäjyyden alkuun eri puolilla Nepalia. Haasteita silti riittää. Yritysten laajentaminen edes oman kylän sisällä olisi tärkeää, jotta yrittäjät voisivat työllistää muita alueen ihmisiä. Monesti vaikeakulkuisissa paikoissa asuvien yrittäjien on kuitenkin hankala pysyä selvillä markkinakysynnästä ja laatuvaatimuksista jne. Monesti mm. pitkät ja hankalat kuljetusmatkat lisäävät tuotteiden hintoja niin, etteivät he pysty kilpailemaan hinnoilla tehdas- ja massavalmisteisten tuotteiden kanssa (joita rahdataan Nepaliin myös Intiasta ja Kiinasta). Nepalin oman tuotannon, omien raaka-aineiden käytön ja viennin elvyttäminen olisi tärkeää, sillä maan talous on täysin epätasapainossa ja sitä uhkaa jopa romahtaminen. Lähes kaikki MEDEP:in alaisuudessa tehdyt tuotteet on valmistettu käsin alusta loppuun saakka ja materiaaleina on usein käytetty paikallisia raaka-aineita, kuten bambua (korit ja koriste-esineet), nokkosta (laukut ja huivit), daphne-kasvia (käsintehty Lokta-paperi) jne.

Suitsukkeiden tekoa
Suitsukkeiden valmistusta
Saippuan tekoa
Saippuan valmistusta
Olkalaukun tekoa nokkoskankaasta
Hari ompelee olkalaukkua nokkoskankaasta

MEDEP:in yrittäjien tuotteita/palveluita ovat mm.: puutavara (kestävä metsätalous), palvelut (parturi-kampaajat ja suutarit), elintarvikkeet (hunaja, makeiset, hedelmätuotteet, maitotuotteet), paperituotteet, käsityöt ja käsinkudotut kankaat, suitsukkeet, bio-briketit, nokkostuotteet, bambutuotteet, kasvisaippuat yms. Vuoden 2010 aikana tutkitaan myös mm. vesihyasintin ja elefanttiruohon käyttömahdollisuuksia pienyrittäjien tuotteissa.
Käsityöläisiä Länsi-Nepalissa
Käsityöläisiä Länsi-Nepalissa

Langan kehräystä nokkosesta
Gammaya kehrää langan nokkosesta

Dhaka-kankaan kudontaa
Dhaka-kankaan kudontaa

Tutustu tarkemmin:

Micro-Enterprice Development Programme: www.medep.org.np

Reilun kaupan viljelijöiden ansiot nousivat

01.15.2012 - Antti

Maailma.net 13.1.2012

Reilun kaupan tuotteiden kasvanut myynti on kasvattanut myös viljelijöiden ja työntekijöiden saamaa Reilun kaupan lisää, kertoo Fairtrade Internationalin tuore raportti.

Raportin mukaan vuosina 2009–2010 maksettu Reilun kaupan lisä kasvoi 22 prosenttia, mikä tarkoittaa 80 000 euron lisää tuottajaorganisaatiota kohti.

Reilun kaupan tuotteiden myyntien kasvu näkyy kehitysmaissa, missä sekä myyntivolyymit että niiden tuomat tulot kasvoivat. Huomattavaa kasvu on etenkin kaakaonviljelijöiden kohdalla, joiden tulot nousivat 163 prosenttia. Muista tunnetuimmista Reilun kaupan tuotteista kahvin ja teen myynnit pysyivät tasaisina ja kukkien myynnit laskivat hieman.

Lisä ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti maittain, vaan myyntien mukaan. Maittain eniten Reilun kaupan lisää saivat Peru, Kenia, Dominikaaninen tasavalta ja Kolumbia.

Raportin mukaan Reilun kaupan lisää käytettiin sekä tuotannon kehittämiseen että koko yhteisöjä hyödyntäviin projekteihin, kuten koulutukseen, ympäristön hyvinvointiin ja terveydenhoitoon.

Raportissa näkyy myös viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden määrän kasvu kuluneen vuoden aikana. Mukaan tuli myös uusia maita, kuten Fidži ja Uruguay.

Eniten Reilun kaupan järjestelmään kuuluvia viljelijöitä ja suurtilan työntekijöitä on Tansaniassa, Keniassa, Intiassa, Etiopiassa, Ghanassa ja Kolumbiassa.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen juttu uutisesta.

”Reilun kaupan vaate” -pilottiprojekti

09.02.2011 - Antti

Huomasin Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön (FLO) uutisten joukosta tiedon ”Reilun kaupan vaate”-projektin etenemisestä ja ajattelin kirjoittaa siitä hieman myös teille. Suomessakin eri jälleenmyyjillä on myynnissä tuotteita, joita mainostetaan ekologisiksi ja/tai eettisiksi lukuisien sertifikaattien nojalla. Ymmärrettävästi asiakas ihmettelee, että mihin tässä nyt pitäisi luottaa ja mitä tämä kaikki tarkoittaa? Moniko tietää mitä WFTO (World Fair Trade Organization), GOTS (Global Organic Textile Standard), FLO-CERT, Soil Association Organic Standard, Fair Wear Foundation, Organic Trade Association, Fair Labour Association ovat ja kumman (eettisen vai ekologisen) kategorian puolesta järjestö tekee töitä? Toisaalta, tarvitseeko asiakkaan edes välttämättä tietää edellämainituista organisaatioista/niiden merkeistä sen enempää, onhan merkin saamisen takeena yleensä ulkopuolinen, puolueeton valvonta?

Mielestämme tässä esiin tulee meidän yritysten vastuu – ottaa asioista selvää ja tuoda asiakkaiden saataville mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti valmistettuja, laadukkaita tuotteita. Tämä toki vaatii yrityksiltä ja niissä työskenteleviltä ihmisiltä tietoa ja halua tutustua myös eettisten ja ekologisten organisaatioiden/sertifikaattien viidakkoon. Suomessakin eettisten ja ekologisten vaatteiden saatavuus on parantunut huomattavasti näiden reilun 4 vuoden aikana, jotka Karma-verkkokauppa on ollut olemassa. Vauhti on ollut hurjaa, uusia vaatemerkkejä on tullut markkinoille huomattavasti ja sitä myöten myös uusia yrityksiä. Itse toivoisin, että myös tuotteiden jälleenmyyjillä olisi selvillä myymiensä tuotteiden taustat, eivätkä ”puurot ja vellit” menisi sekaisin (ja ettei tätä kautta myös kuluttajille välittyvästä tiedosta tulisi entistä vaikeaselkoisempaa). Yhtenä esimerkkinä tästä huomasin erään suomalaisen yrityksen sivuilla maininnan, että tuote on valmistettu ”WFTO-sertifioidusta puuvillasta” -tällaista sertifikaattia ei ikävä kyllä ole edes olemassa. Itse tuotteen valmistusprosessi (esim. ompelu) kuuluu WFTO:n piiriin, mutta materiaaleja WFTO ei selvitä/sertifioi. Vielä nykyisellään koko tuotteen Reiluksi sertifoivaa merkkiä ei siis ole, vaan esimerkiksi itse puuvilla raaka-aineen (ja sen tuotannon reiluuden) sertifioi FLO-CERT (FLO-merkki on tuttu monelle mm. kahvipaketin kyljestä tai banaaneista) ja WFTO:ssa, joka työskentelee lähinnä käsityötuotteita prosessoivien, pienten yhteisöjen kanssa, on kyse entisestä IFAT:sta (International Fair Trade Association), joka nykyisin tunnetaan nimellä World Fair Trade Organization (WFTO). Suomessa WFTO:n käsityötuotteita ovat perinteisesti tuoneet maahan Maailmankaupat jo 70-luvulta lähtien. WFTO:lla on käynnissä oma projektinsa Reilun kaupan tuotteen sertifioinniksi (Sustainable Fair Trade Management System, SFTMS), mutta tämä ei kuitenkaan suoraan liity juttuni aiheeseen.

Itse Reilun kaupan puuvilla tuli markkinoille vuonna 2004 Fairtrade International:in (FLO) toimesta. Reilun kaupan standardien mukaisesti puuvilla ostetaan sertifioiduilta Reilun kaupan puuvillan pienviljelijöiden organisaatioilta, jotka saavat puuvillastaan taatun vähimmäishinnan, Reilun kaupan lisän sekä muita etuja. Tekstiilituotantoketjussa toimivien valmistajien on tämän jälkeen osoitettava noudattavansa kansainvälisen työjärjestön ILO:n standardeja. Tällä hetkellä koko tuotantoketjua ei siis ole sertifioitu Reilun kaupan mukaiseksi, ainoastaan vaatteen raaka-aineena käytettävä puuvilla. Reilun kaupan valvontaorganisaatio FLO-CERT, tarkastaa suoraan vain osan tuotetta prosessoivista tekstiilitehtaista, joten tämän vuoksi tuotteet myydään kuluttajille ”Valmistettu Reilun kaupan puuvillasta”-merkinnällä ja Reilun kaupan logolla varustettuna – eikä esim. ”Reilun kaupan T-paita”.

FLO käynnisti kaksi vuotta sitten laajan hankkeen tutkiakseen miten Reilun kaupan hyödyt laajennettaisiin koskemaan kaikkia tekstiiliteollisuuden työntekijöitä. Käynnissä olevassa projektissa tutkitaan mahdollisuutta määritellä Reilun kaupan ehdot kattamaan koko puuvillan tuotantoketju – itse puuvillan tuotannosta, sen jalostukseen ja tuotteen valmistukseen – aina kuluttajan lopputuotteeseen saakka. Tavoitteena on siis selvittää olisiko mahdollista saada kehitettyä koko tuotantoketjun kattava Reilun kaupan standardi tekstiilialalle, jolloin tulevaisuudessa markkinoilla olisi saatavilla se ”Reilun kaupan t-paita”, josta kuluttaja tietäisi, että tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa noudatetaan tiettyjä standardeja.

Tällä hetkellä FLO tekee yhteistyötä eri yritysten ja organisaatioiden kanssa, joiden kanssa käynnistettiin vuosi sitten viisi erillistä rinnakkain toimivaa pilottiprojektia. Tänä syksynä FLO:n hallitus saa projektien perusteella suosituksen, jonka mukaisesti Reilun kaupan tekstiilistrategiaa pyritään tulevaisuudessa kehittämään. Suositus voi perustua yhteen viidestä pilottiprojektista saatuihin kokemuksiin tai usean pilottiprojektin yhdistelmään. Kaikki riippuu siitä, mitä käynnissä olevista projekteista opitaan. Projektien tulokset ja niiden vaikutukset Reilun kaupan tekstiilistrategiaan esitellään 17-18. lokakuuta 2011 Utrechtissä, Hollannissa.

Katsotaan millaisia tuloksia projekteista kuullaan ja millaiset standardit ”Reilun kaupan vaate” tulevaisuudessa saa?

Tässä lyhykäisesti esiteltynä käynnissä olevat pilottiprojektit:

Pilottiprojekti nro 1.) Tarkastus kolmannen osapuolen toimesta

Tätä pilottiprojektia johtaa Sveitsin Max Havelaar yhteistyössä Fair Wear Foundation:in (FWF) sekä Alankomaiden Max Havelaarin kanssa. Projektissa tarkastellaan, missä määrin ulkopuolisen tahon todentaja voi osaltaan mitattavasti parantaa Reilun kaupan puuvillan tuotantoketjussa työskentelevien työntekijöiden työ- ja elinoloja. FWF auditoi tekstiilien toimittajia ja tarkastaa tekstiilitoimittajien käyttämiä palkka-asteikkoja omiinsa sekä vertaa todellisia palkkoja erilaisiin määritelmiin kyseisen maan minimipalkasta ja riittävästä toimeentulosta. Projektista toivotaan opittavan, jos ja miten Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä voisi sisällyttää tarkastuksiinsa elinkustannuksiin suhteutetut palkat ja miten useita toimijoita koskeva aloite voitaisiin soveltaa Reilun kaupan tekstiilien tuotantoketjuun.

Projektissa on mukana Sveitsiläinen brändi Switcher ja heidän kumppaninsa Prem Durai, Nudie Jeans sekä heidän Intian Tirupurissa toimiva tavarantoimittajansa Armstrong Knitting Mills, Hollantilainen brändi Charlie & Mary ja heidän Pohjois-Intiassa toimiva huivituotantoon liittyvä hankkeensa.

Näiden yritysten tiloissa on suoritettu tarkastukset FWF:n tarkastusmenetelmien mukaisesti ja tarkastus on käsittänyt kaikki tuotantovaiheet ja -tilat, joissa käsitellään Reilun kaupan puuvillaa (siementenpoistoteollisuus, kehruu, neulonta, kudonta, värjäys, painaminen, leikkaus, ompelu ja viimeistely).

FWF:n ja FLO:n edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa valmistajien kanssa nousi esiin ongelmia kuten; työvoimapula, kestävän kehityksen mukaisia ostokäytäntöjä ei ole saatavilla sekä se että Intian Tirupurissa toimivia värjäystehtaita on suljettu ympäristön pilaantumisen vuoksi. Karmashopin Heidi kirjoitti aiemmassa blogi-jutussaan juuri Tirupurin värjäysasiasta – aiempaan blogijuttuun pääset TÄSTÄ.

Pilottiprojekti nro 2.) Tekstiiliteollisuuden työntekijöiden voimaantuminen ja vaikutusvallan lisääminen

Tätä pilottiprojektia johtaa Fairtrade Foundation Britanniassa, yhdessä TRAID:n (Textile Recycling for Aid and International Development) ja FLO:n kanssa. Projektissa tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia laajentaa Reilun kaupan hyödyt työntekijöille tuotantoketjun kautta (keskittyen erityisesti lopputuotteen valmistukseen) käyttäen mallia, joka mahdollistaa työntekijöiden kehityksen ja edistää laajemmin parannuksia paikallisissa yhteisöissä. Projektissa tutkitaan mahdollisuutta vaikuttaa yhteisöjen hyvinvointiin Reilun kaupan lisää maksamalla.

Projektissa olevat kolme järjestöä vierailivat Intiassa Tirupurissa Reilun kaupan järjestelmään sitoutuneiden vaatevalmistajien luona. Mukana olivat seuraavat valmistajat; Armstrong Knitting Mills, Armstrong Spinning Mills, Jupiter Knitting, Hero Fashions sekä Pants to Poverty ja Tesco. Järjestöt kävivät keskusteluja johtoryhmien ja henkilökunnan kanssa ja esittelivät tavoitteita sekä toimintasuunnitelmia pilottiprojektista. Lisäksi FLO isännöi projektiin liittyvän konferenssin paikallisten ammattiyhdistysten kanssa, johon osallistui edustajia myös Intian tekstiilityöntekijöiden liitosta sekä yhteiskuntavastuuseen, työntekijöiden oikeuksiin ja koulutukseen liittyvät sidosryhmät SAVE ja CARE.

Pilottiprojekti nro 3.) Reilun kaupan puitteet mahdollisen standardin kehittämiseksi tekstiileille

FLO ja Etelä-Afrikan Reilun kaupan edistämisyhdistys suorittavat tämän pilottiprojektin yhteistyössä Etelä-Afrikkalaisen vaate- ja tekstiilityöntekijöiden liiton (SACTWU) kanssa. Tavoitteena on tunnistaa järjestäytyneet ja/tai työntekijöiden omistamat tekstiilitehtaat ja tutkia onko Kapkaupungissa mahdollista valmistaa tuotantoketjultaan järjestäytynyttä vaatetta Reilun kaupan puuvillan tuotannosta valmiiseen vaatteeseen asti. Tutkimuksen tulosten perusteella pohditaan, mitä standardeja Reilun kaupan tekstiiliin tulisi sisällyttää.

Ammattijärjestöt ja työntekijöiden oikeuksiin keskittyneet kansalaisjärjestöt auttavat tutkimuksessa ja havaintojen arvioinnissa. Projektissa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, mitä palkoista ja elämiseen riittävistä toimeentulolaskelmista voidaan oppia. Projektissa on mukana myös Keedo-merkki ja heidän tavarantoimittajansa, jotka kuuluvat vaate- ja tekstiilityöntekijöiden liittoon (SACTWU).

Pilottiprojekti nro 4.) Reilun kaupan lisän hyöty ja sosiaaliset investoinnit työntekijöille

Fair Trade USA:n (ent. Transfair USA) Fairtrade Certified ™ Apparel & Linens pilottiprojektissa tutkitaan mahdollisuuksia ja vaikutuksia maksaa Reilun kaupan lisää työntekijöille CMT-tehtaissa (leikkaus, ompelu ja viimeistely). Tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja johdon tietoisuutta työntekijöiden oikeuksista ja Reilun kaupan periaatteista sekä rakentaa paremmat työ- ja elinolosuhteet tekstiilityöntekijöille. Työntekijät voivat investoida Reilun kaupan lisän yhteiskunnallisiin hankkeisiin parantaakseen omia työ- ja elinolojaan tai jakaa sen halutessaan keskenään käteisbonuksena. Ohjelma seuraa ja arvioi tuloksia sekä tehtaan, että työntekijöiden osuuskunnan näkökulmasta. FLO toimii läheisessä yhteistyössä Fair Trade USA:n kanssa pilottiprojektissa.

Osana tätä pilottiprojektia Fair Trade USA julkisti joulukuussa 2010 listan Yhdysvalloissa saatavilla olevista Fair Trade Certified ™ vaatteista. Tämän vuoden aikana useiden tuotemerkkien kanssa on aloitettu työ vaatevalikoiman lisäämiseksi. Nämä vaatteet ovat peräisin Intiasta, Liberiasta, Perusta ja Costa Ricasta. Projektin yhteistyökumppanien joukossa on Sosial Accountability International (SAI), Social Accountability Accrediton Services (SAAS) ja useita Yhdysvaltalaisia eettisiä muotimerkkejä kuten Maggie’s Organics ja prAna. Myöhemmin tänä syksynä Karmashopin valikoimasta löytyy naisille prAnan trikoopaita, joka on valmistettu Reilun kaupan luomupuuvillasta pilottiprojektin tuotantopaikoissa.

Pilottiprojekti nro 5.) Reilun kaupan puuvillastandardin parantaminen

FLO pyrkii tunnistamaan ja toteuttamaan keinoja, joilla voitaisiin parantaa nykyistä tapaa varmistaa, että tuotantoketjun toimijat osoittavat ”pyrkimyksiä noudattaa” ILO:n yleissopimuksen ohjeita. FLO tekee useita tutkimuksia uudelleenarvioidakseen käytössä olevat standardit ja arvioidakseen, millä tavalla tekstiiliteollisuuden yritykset voivat osoittaa, että heidän työntekijöillään on sopimusten mukaiset oikeudet. Tutkimuksissa on myös tarkoitus arvioida eri tuotestandardeja, joilla on vaikutusta tekstiiliteollisuuden tuoteturvallisuuteen tai ympäristövaikutuksiin ja verrata vaatimuksia FLO:n standardeihin. Esimerkkinä tutkitaan mahdollisuuksia säätää ja yhdenmukaistaa FLO:n standardeja GOTS:n (Global Organic Textile Standard) ympäristöstandardin mukaiseksi. Projektissa ovat mukana Helvetas (Sveitsin kehitysyhteistyötaho) ja FLO-CERT. Lisäksi osana tutkimusta arvioidaan tekstiiliteollisuuden palkkoja ja riittävää toimeentuloa sekä näiden vaikutusta kansainvälisen Reilun kaupan järjestelmään.