Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita -kirjan kirjoittajan Outi Moilalan haastattelu

12.10.2013 - Heidi

Keväällä sain kutsun osallistua Eettisen tuotannon työryhmään Eduskunnassa. Kansanedustajien Jani Toivolan ja Kristiina Salosen perustaman työryhmän tarkoituksena on edistää tuotannon vastuullisuutta ja tiedottaa siitä niin Eduskunnan sisällä kuin ulkopuolellakin –sekä toimia tämän aihepiirin ympärillä työskentelevien asiantuntijoiden keskustelufoorumina.

Viimeisimmässä kokouksessamme pari viikkoa sitten puhujavieraana oli tutkija Outi Moilala, jolta on vasta ilmestynyt mielenkiintoinen kirja: Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (Into Kustannus 2013). Teos valottaa tekstiiliteollisuuden monisyisiä ongelmia sekä suomalaisten brändiyritysten yhteiskuntavastuun tilaa tällä hetkellä. Kirja on hyvä tietopaketti kelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle! Luettuani Outin teoksen ja tavattuani hänet Eduskunnassa, halusin kysyä häneltä muutamia kysymyksiä kirjoittajan näkökulmasta, tutkimustyön ja teoksen valmistuttua.

 - Mikä oli yllättävintä kirjaa tehdessä?

Yllätyin siitä, kuinka hidasta tai olematonta työoikeuksien noudattamisen edistyminen kehitysmaiden vaatetusteollisuudessa on. Olin aiemmin optimistisempi, mutta kirjaa tehdessäni sain kokonaisuudessaan kehityksestä huolestuttavan kuvan.

 - Osoittautuiko todellisuus (yritysten yhteiskuntavastuun taso/tilanne tai tuotanto-olosuhteet tekstiilituotannossa) paremmaksi vai huonommaksi kuin ennen tiedonkeruuta kirjaa varten?

Ks. edellinen. Tiesin, että vaatetusalalla on järjestelmällisesti paljon työoikeuksien loukkauksia ja räikeitäkin asioita, kuten kuolemiin johtaneet tehtaiden romahtamiset tai tappava farkkujen hiekkapuhallus. Todellisuus on ollut ja on karu, mutta kehityksen hitaus tai olemattomuus teki minusta pessimistisemmän.

 - Luin kirjastasi, että samoin kuin itselläni, sinulla on Maailmankauppa-tausta. Oletko edelleen reilun kaupan kannattaja?

Olen toki. Olen Eettisen kaupan puolesta ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja ja edelleenkin toiminnassa mukana. Viimeksi vedin Eetissä vapaaehtoisena kampanjaa, jolla Helsingistä tuli Reilun kaupan kaupunki.

 - Millainen kirjan vastaanotto on ollut? Onko jokin (lukijoiden, median tai yritysten) reaktioissa kirjan julkaisun jälkeen yllättänyt?

Tappajafarkut-kirja on saanut kivasti mediahuomiota, oikeastaan enemmän kuin odotin. Yrityksiltä en ole juuri saanut palautetta, mutta lukijoilta ja kavereilta saamani palaute on ollut innostunutta.

 - Onko reilu/eettinen kauppa mielestäsi onnistunut luomaan painetta tavanomaisille yrityksille ja vaateketjuille, jotta nekin parantaisivat työskentelyolosuhteita ja palkkoja (vai onko vaikutus ollut enemmän esimerkin omainen)?

Reilun kaupan suosion huima nousu Suomessa ei ole varmasti jäänyt ns. tavallisissa yrityksissä huomaamatta. Mielestäni vastuullisten vaatteiden valikoima on kuitenkin liian pieni, varsinkin kun vaatteet ovat monimutkaisempia tuotteita kuin ruoka: vaatteiden on sovittava omaan vartaloon, tyyliin, tilanteeseen ja muuhun.

 - Mikä olisi tällä hetkellä tehokkain tapa saada suomalaisten vaateyritysten yhteiskuntavastuuasiat kuntoon?

Julkisen vallan kaikkia yrityksiä koskevat toimenpiteet olisivat tehokkaimpia ja tärkeimpiä, koska vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu on mielivaltaista. Esimerkiksi yhteiskuntavastuun raporttien laatiminen pitäisi säätää pakolliseksi ainakin kaikille suuryrityksille, kuten Tanskassa ja Britanniassa on.

 Suomen ministeriöt valmistelevat parhaillaan toimenpidesuunnitelmaa yritysvastuun ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi (ns. Ruggien prosessi). Se saattaisi luoda uutta sääntelyä suomalaisille kehitysmaista vaatteita hankkiville yrityksille.

 - Onko jokin osa-alue tai asia, mistä ei mielestäsi edelleenkään puhuta tarpeeksi kun puhutaan globaalista tuotannosta tai yritysten yhteiskuntavastuusta tai jotain, minkä haluaisit nostaa esiin?

Suomalaistenkin brändiyritysten pitäisi ulottaa vastuullisuutensa omaan ostotoimintaansa, koska alihankkijoiden vaatteista saamat liian alhaiset hinnat ja toisaalta liian nopeat toimitusaikataulut vievät pohjan yritysvastuun edellytyksiltä. Tehdas ei voi maksaa kunnollisia palkkoja ja joutuu teettämään yötöitä, koska brändiyritysten asettamat kaupan ehdot ovat liian tiukat. Tämä on järjestöjen ja ammattiliittojen viesti.

Toinen järjestöjen ja ammattiliittojen esillä pitämä tärkeä asia on antaa valtaa ompelijoille itselleen, jotta he voivat itse vaikuttaa työolosuhteisiinsa ja palkkoihinsa. Yritysvastuu lähtee liian usein ulkopuolelta. Brändiyritykset voivat helpottaa järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumista esimerkiksi allekirjoittamalla globaalin puitesopimuksen kansainvälisen ammattiliiton kanssa ja sallia sopimuksella ammattiliitoille toimintamahdollisuudet alihankkijoiden tehtailla.

- Haluatko antaa jonkun vinkin kuluttajille?

Muistakaa antaa palautetta vaateyrityksille vastuullisemmasta tuotannosta! Se on tärkeää.

 Kiitokset Outille haastattelusta sekä tärkeän kirjan kirjoittamisesta!

Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (Into Kustannus 2013)

Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (Into Kustannus 2013)

People Treelle WFTO-reilun kaupan merkki ensimmäisenä vaatemerkkinä maailmassa

11.24.2013 - Heidi

Valtaosa Karmashopissa myytävistä People Treen tuotteista on valmistettu Reilun kaupan järjestö FLO:n (Fair Labelling Organization) sertifioimasta Reilun kaupan puuvillasta. Tuotteen valmistus tehdään myös reilun kaupan ehdoilla WFTO-järjestöön (World Fair Trade Organization) kuuluvissa tuottajaryhmissä kehitysmaissa. People Tree itse valvoo tuotteidensa valmistusta ja omaa suorat ja kiinteät suhteet tuottajiinsa, mutta myös WFTO:n toimintatapoihin on kuulunut tehdä pistokokeita ja vierailuja sen lähes 400:ssä jäsenjärjestössä kehitysmaissa.

WFTO päätti vuonna 2011 uudistaa jäsentensä Reilun kaupan toiminnan arvioinnin ja sertifioinnin. 2012 järjestelmää kehitettiin ja tämän vuoden alkupuoliskolla toteutettiin ensimmäiset pilotit. People Tree oli yksi WFTOn pilottiyrityksistä ja ilmoitti lokakuussa 2013 saaneensa ensimmäisenä vaatebrändinä maailmassa uuden WFTO-merkin, joka People Treen mukaan kuvastaa heidän sitoutumistaan Reilun kaupan periaatteisiin läpi koko tuotantoketjunsa.

WFTO-merkin saaminen vaatii yritykseltä tuottajineen auditointiprosessin läpikäyntiä, joka toteutetaan mm. riskiarvioinnin, itsearvioinnin, vertaistarkastuskäyntien sekä ulkopuolisen tarkastusten kautta. Itse WFTOn auditointiprosessi perustuu kymmenelle reilun kaupan periaatteelle*, ja niihin liittyvälle kriteeristölle.

Tässä People Treen sekä tuotteiden valmistajien mietteitä uuden WFTO-merkin merkityksestä:

Kuinka WFTO:n merkki toimii FLO-merkin rinnalla, Reilun kaupan asiantuntija Christine Gent?

WFTO on maailmanlaajuinen, reiluun kauppaan 100 prosenttisesti sitoutuneiden yritysten ja yhdistysten verkosto. Uutta WFTO-merkkiä voi käyttää vain yritys/yhdistys, joka on saanut tämä reilun kaupan merkin eli on sertifioitu ”reilun kaupan organisaatioksi”. Järjestelmä takaa, että yritys, joka on saanut sertifikaatin, on läpikäynyt tiukan auditoinnin ja on sertifioitu reiluksi koko valmistuksensa osalta. FLO-merkkiä taas voi käyttää tuotteissaan mikä tahansa yritys, joka käyttää raaka-aineita, joilla on reilun kaupan merkki. Esimerkiksi suuryritys, jonka tuotevalikoimasta vain pieni osa on reilun kaupan sertifioitua, voi käyttää FLO-merkkiä näissä tuotteissaan. People Tree jatkaa myös FLO-merkin käyttöä, koska se tekee edelleen töitä myös puuvillanviljelijöiden kanssa ja käyttää tuotteissaan reilun kaupan sertifioitua puuvillaa.

Useilla People Treen tuotteilla on myös luomu- tai Soil Association –merkki. Eikö tämä sisälly WFTO-merkkiin?

People Tree jatkaa myös Soil Association-merkin käyttöä, sillä se todistaa että tuotteet on tehty luomustandardien mukaan pellolta varastointiin saakka. Vaikka ympäristö onkin tärkeä osa reilua kauppaa, WFTO:n täytyy vielä vahvistaa ympäristövaatimuksiaan. People Tree on pioneeri luomupuuvilla-alalla ja jatkaa yhteistyötä Soil Associationin kanssa, koska se täydentää WFTO:n toimintaa. Soil Association –merkki on todiste People Treen halusta tehdä ympäristön hyväksi enemmän kuin reilun kaupan järjestelmän vaatiman minimitason.

Mitä uusi WFTO-merkki merkitsee People Treelle?

”People Tree on iloinen, että merkki tekee näkyväksi sitoutumisemme WFTOn Reilun kaupan periaatteiden noudattamiseen. Auditointiprosessissa tarkasteltiin jokaista aspektia yritystoiminnassamme, reilusta palkkauksesta työoloihin, läpinäkyvyyttä, valmistajien kapasitointia, käytäntöjen ympäristömyötäisyyttä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja paljon muuta. People Treen saama merkki toimii takuuna sidosryhmille, kuten yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille, että WFTOn tarkastuksen mukaisesti olemme sitoutuneet Reilun kaupan periaatteisiin ja toimiin käytännössä. Merkki tarkoittaa, että tuotteemme ovat 100 % reiluja valmistuksesta myyntiin saakka!”

Mitä WFTO:n merkki merkitsee People Treen perustajalle ja toimitusjohtajalle, Safia Minneylle?

“Bangladeshin Rana Plazan tragediasta* lähtien kuluttajat ovat halunneet tietää, mihin heidän pitäisi kiinnittää huomiota varmistaakseen, että työntekijöitä kohdellaan hyvin. People Tree aloitti toimintansa yli 20 vuotta sitten ja on toiminut pioneerina Reilun kaupan ja luomupuuvillan tuotantoketjujen luomisessa. People Tree julkisti Soil Associationin sertifioiman, kehitysmaassa valmistetun luomutekstiilituotteen ensimmäisenä kymmenen vuotta sitten. Pioneerina toiminen ei siis ole uutta People Treelle ja olemme iloisia saadessamme ensimmäisen vaatteille tarkoitetun Reilun kaupan sertifiointimerkin käyttöömme kevät-kesä 2014 -mallistosta alkaen”.

*Bangladeshissa Huhtikuussa 2013 tapahtuneessa tekstiilitehtaan romahduksessa kuoli 1133 ihmistä, 2500 loukkaantui, joista useat vammautuivat pysyvästi.

Mitä WFTO-tuotemerkki merkitsee People Treen tuottajille?

”Olemme iloisia Reilun kaupan merkistä –se juhlistaa ainutlaatuista käsityötämme ja yhteistyösuhdettamme! Reilun kaupan käsityöläisryhmät, kuten KTS, ovat työskennelleet People Treen kanssa yli 20 vuotta. Reilun kaupan kumppanuus on vahvistanut suunnittelumme (design) laatua ja ympäristöasioita samalla kun olemme voineet tarjota reilun palkan ja työllistymismahdollisuuksia yli 2000 naiselle, jotka kutovat tuotteita kotonaan ympäri Kathmandun laaksoa. Tuotannon voitoilla tuetaan koulua ja orpokotia sekä ammattikoulutusjärjestelmää, joka hyödyttää yli 300 nuorta ihmistä. Reilun kaupan merkki kertoo siitä, että tuotteemme ovat todella ainutlaatuisia. Ne muuttavat monen ihmisen elämän! Toivomme kuluttajien etsivän näitä tuotteita käsiinsä ja tukevan siten Reilun kaupan muotia.” -Kiran Bahadur Khadgi, Kumbeshwar Technical Schoolin johtaja, Nepal.

Mitä WFTO-merkki merkitsee kuluttajalle?

WFTO-tuotemerkki tarkoittaa että voit ostaa esimerkiksi People Treen vaatteita hymyillen ja tietäen, että ostamalla näitä tuotteita, olet tärkeä osa Reilun kaupan ketjua. Olet auttanut vahvistamaan Reilun kaupan ryhmiä, tukenut ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja, yhteisöjen omia projekteja ja pienlaina-aloitteita, tuottajien koulutusta sekä lisännyt painetta muille yrityksille parantaa käytäntöjään ja paljon muuta!

*10 WFTO:n Reilun kaupan periaatetta:
1. Toimeentulomahdollisuuksien luominen heikossa asemassa oleville tuottajille
2. Läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus
3. Reilut osto- ja valmistuskäytännöt
4. Reilun hinnan maksaminen
5. Lapsityövoiman ja pakkotyön käytön kielto
6. Syrjimättömyyteen, Sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten taloudelliseen voimaantumiseen sekä yhdistymisvapauteen sitoutuminen
7. Hyvät ja turvalliset työskentelyolosuhteet
8. Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille
9. Reilun kaupan edistäminen
10. Ympäristön kunnioittaminen

Aurinkoisia uutisia Nepalista

05.17.2013 - Heidi

Hei kaikki Karmashopin ja Nepalin ystävät!

Kerroimme aiemmassa blogipostauksessamme Nepalin matkasta ja Parvatista (neljän lapsen yksinhuoltajanainen), joka odotti leikkaukseen pääsyä. Sain eilen kuulla Nepalista, että Parvati pääsi kuukausi sitten leikkaukseen ja kaikki meni hyvin! Nyt kuulemma hänen koko olemuksensa ja ilmeensä on muuttunut, kun sairauden aiheuttamat kovat kivut ovat poissa (mistä tämä hiljainen ja nöyrä nainen ei kylläkään usein valittanut ääneen)! Tukemme meni siis perille ja se oli ratkaisevaa koko perheen kannalta: Parvatin leikannut lääkäri nimittäin sanoi, että jos hän ei olisi tullut leikkaukseen, niin parin kuukauden sisällä hän olisi menehtynyt. Tämä uutinen oli siis valtava helpotus ja järkytys yhtä aikaa! Nyt Parvatia tukenut nepalilaispariskunta, jotka ovat ystäviämme, yrittävät miettiä kuinka Parvati pääsisi taloudellisesti jaloilleen ja turvatun tulevaisuuden alkuun -neljän lapsen ruokkiminen ja koulussa pitäminen kun ovat hänelle joka päivä kohdattavia suuria haasteita. Yritämme tietenkin osallistua tähän mietintään ja tukeen täältä Suomesta käsin; kiitos joka tapauksessa tässä vaiheessa Karmashopin uskollisille asiakkaille ja ystäville, joiden tuen kautta voimme jakaa hyvää eteenpäin Parvatin kaltaisille ihmisille!

Yhteistyö Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa

04.28.2013 - Antti

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura eli Sykse ry on ympäristökasvatuksen edistämiseen ja tukemiseen erikoistunut asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tavoitteena on konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa ympäristökasvatuksen keinoin. Järjestö tekee työtä sen puolesta, että Suomessa yhä laajenevalla joukolla kasvattajia on halua ja edellytyksiä välittää lapsille ja nuorille kestävän kehityksen mukaisia tietoja, taitoja ja asenteita.

Näkyvimmät toimintamuodot ovat kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma, valtakunnalliset Ympäristökasvatuspäivät ja Ympäristökasvatus -lehti. Seura toimii myös ympäristökasvatustyötä tekevien luonto- ja ympäristöjärjestöjen edustajana ympäristökasvatusasioissa.

Me Karmashopissa ajattelemme, että Suomen Ympäristökasvatuksen Seura tekee hyvää työtä ja siksi olemme ryhtyneet yhteistyöyritykseksi, josta Syksen jäsenet saavat jäsenetuja.

Lisätietoa jäseneduista sekä Syksen toiminnasta löydät järjestön kotisivuilta osoitteesta: www.ymparistokasvatus.fi

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry

Hyvä kiertää Nepalissa!

12.16.2012 - Heidi

Vierailimme Nepalissa jälleen tuttujen Reilun kaupan järjestöjen ja valmistajien luona. Fair Trade Group Nepalin eli Nepalin Reilun kaupan jäsenjärjestöistä vierailimme Kumbeshwar Techical Schoolissa, joka on tuttavamme jo usean vuoden takaa ja jolle kastittomat naiset kutovat villatuotteita (KTS valmistaa tuotteita myös People Treelle, joista muutamia nytkin kaupassamme). Pokharan pikkukaupungissa tapasimme WSDO:n eli Women’s Skills Development Organizationin naiset. WSDO kutoo puuvillaa perinteisellä back strap weaving-menetelmällä, värjää sen mm. kasvivärein ja järjestön naiset ompelevat kankaasta tyylikkäitä laukkuja. Isona henkilökohtaisena ilonaiheena oli myös entisen työpaikkani, Micro Entreprise Development Project MEDEP:in mikroyrittäjien ja käsityöläisten tapaaminen.

Pari vuotta sitten Nepalissa asuessamme pyrimme tukemaan näitä ihmisiä järjestämällä laatukoulutusta, hankkimalla design-materiaaleja uusia ideoita varten ja mikä tärkeintä, opetimme heitä hinnoittelemaan tuotteensa niin, että niin mikroyrittäjät kuin heille työskentelevät ompelijatkin saisivat työstään kunnon palkan ja toiminta olisi kestävällä pohjalla. Lähtiessämme Nepalista emme olleet lainkaan varmoja, mitä tapaamillemme käsityöyrittäjille tapahtuisi –ne yrittäjät, jotka olivat edenneet hieman pidemmälle ja olivat palkanneet käsityöläisiä töihin, olivat mm. ottaneet isoja lainoja mahdollistaakseen kaupan avaamisen tuotteilleen ja maksaakseen palkat ja muut toiminnan kulut. Monesti tänä aikana olemme olleet huolissamme, kuinkahan näille riskin ottaneille ihmisille käy. Oli valtava helpotus ja ilo huomata että asiat olivat edenneet positiivisesti ja monesta naisyrittäjästä oli tullut kylänsä menestyjä ja iso työllistäjä. Naisten menestys on kuulemma johtanut perheiden, erityisesti miesten, ajatusten muuttumiseen tyttölasten saamisesta ja heidän arvostaan. Niissä paikoissa, joissa tuotteita myytiin turisteille, olivat myynnit kasvaneet parantuneen designin ja laadun vuoksi. On yllättävää huomata, että isoimpia henkilökohtaisia riskejä ottaneet yrittäjät ovat kaiken lisäksi niitä kaikista hyväsydämisimpiä. He yrittävät auttaa omien työntekijöidensä lisäksi kaikkia vastaantulevia apua pyytäviä ihmisiä.

Peari ompelee nappeja nokkosolkalaukkuihin.

Peari ompelee nappeja nokkosolkalaukkuihin.

Esimerkiksi meille nokkoslaukkuja ompelupajassaan valmistavan yrittäjäpariskunnan kotona vieraillessamme huomasimme, että siellä asuu vuoristokylästä kotoisin oleva polion sairastamisesta vammautunut nainen, jonka suku ja perhe oli hylännyt ja joka saa nyt elannon auttamalla yrittäjiä juoksevissa töissä. Nyt hän myös avusti laukkujemme valmistumista mm. ompelemalla niihin napit. Toinen nainen, joka on saanut suojan laukkujen valmistajien luota, on neljän lapsen äiti, joka omistaa ainoastaan pienen savimajan Länsi-Nepalissa. Tapasimme hänet ensimmäisen kerran 3 vuotta sitten kun hän kiersi myymässä virkkaamiaan laukkuja Pokharan turistialueella saadakseen ruokaa lapsilleen –hänen miehensä hylättyä hänet ja muutettua Intiaan uusiin naimisiin tällä naisella on ollut lähes mahdotonta selviytyä ja huolehtia perheestään. Kaiken lisäksi kuulimme, että hän tarvitsee pian leikkauksen, johon hänellä ei ole varaa. Paikallisia ystäviämme, naista sekä hänen tytärtään haastateltuamme päätimme hoitaa asian niin, että paikalliset yrittäjäystävämme sekä me maksamme leikkauksen puoliksi, jotta hänen ei tarvitse enää kärsiä kivuista. Jatkokysymys on tietenkin se, kuinka hän voi jatkossa elättää perheensä ja kuinka perheen lapset saadaan pidettyä koulussa (tällä hetkellä lapset käyvät koulua, mutta ovat siellä usein nälkäisinä, koska perheellä ei ole riittävästi ruokaa). Olen pyytänyt naista tekemään mallikappaleita virkkaamistaan laukuista, jotta voisimme kehitellä jonkinlaisen mallin, jolla saisimme hänelle pitkäaikaisen, kestävän tulonlähteen. Lisäksi olemme yhteydessä erääseen paikalliseen järjestöön, joka auttaa nimenomaan leskiä ja perheitä, joilla on sosiaalisia ongelmia ja joilla voisi myös olla mahdollisuus työllistää nainen käsityöosastolleen.

Näiden naisten lisäksi tuttavamme olivat ottaneet luokseen asumaan köyhän suurperheen pojan vuoristokylästä, joka saa nyt Pokharassa sähkömiehen ammattikoulutuksen. Tämä on uskomaton esimerkki siitä kuinka ihmiset, jotka ovat itse olleet köyhistä köyhimpiä, auttavat nyt muita saatuaan ensin itse apua! Toivomme voivamme keskittyä entistä enemmän nepalilaisten tuotteiden maahantuomiseen ja lisätulojen ohjaamiseen näille ihmisille eli nokkoskuitua metsästä kerääville naisille, langan kehrääjille, kankaan kutojille sekä laukkujen ompelijoille!

Laukkujen materiaalit ovat käsinkudottua nokkosta, jonka ovat keränneet, prosessoineet, kehränneet ja kutoneet kankaaksi köyhyydenvähentämisprojekti MEDEP:in naiset Nepalin vuoristoseuduilla. Ompelutyö on tehty Medep:in alaisessa käsityöpajassa, jossa ompelijat saavat työstään paikallisittain todella hyvän palkan. Laukuissa on useita arjen kiireessä hyödyllisiä yksityiskohtia, kuten useita vetoketjullisia taskuja. Olemme myös ylpeitä huomatessamme, että tutut ompelijat ovat ottaneet tosissaan aiempien koulutusten annin ja nyt he keskittyivät laukkujen viimeistelyyn ja kestävyyteen. Joka tapauksessa toivotamme kaikenlaisen palautteen laukuista tervetulleeksi, sillä välitämme palautteen suoraan laukkujen valmistajille ja sen avulla heillä on mahdollisuus oppia uutta.

Himalajalla kasvava nokkonen (Girardinia Diversifolia) on jättiveriso pohjoisesta sukulaisestaan. Nepalin vuoristokylien käsityöläisille se on paikallinen raaka-aine, joka muuten menisi hukkaan. Koska nokkonen kasvaa villinä luonnossa, sen kasvatukseen ei tarvita lannoitteita tai torjunta-aineita. Laukkumme ovat värjäämätöntä 100 % nokkosta, joten kankaan valmistuksessa ei ole käytetty mitään kemikaaleja. Nokkoslanka on erittäin kestävää, sillä Himalajan nokkonen kasvaa 1,5 metriä korkeaksi ja kasvilla on näin ollen moninkertaisesti pidemmät kuidut kuin esim. puuvillalla. Voit katsoa videon nokkosen muokkaamisesta Karmashopin facebook-sivulla (Nov 8, 2010).

Hari valmistaa tietokonelaukkua nokkoskankaasta.

Hari valmistaa tietokonelaukkua nokkoskankaasta.

Uudet puuvillalaukut ovat WSDO:n naisten kutomia, värjäämiä ja ompelemia. Suomalainen Anne Erkkilä Finprolta oli juuri vapaaehtoistöissä WSDO:lla ja hän kirjoitti jutun juuri ilmestyneeseen Maailmankauppalehteen. Juttu on luettavissa täällä.

Nepalilaistan tuttaviemme esimerkin mukaan annetaan hyvän kiertää ja nautitaan näin Joulun aikaan toisten ihmisten seurasta sekä hyvästä tahdosta läheisiä kohtaan, lähellä ja kaukana!

Elämänmenoa Katmandussa

12.03.2012 - Heidi

Näinpä on pari viikkoa reissua vierähtänyt ja vasta nyt löytyi aikaa kirjoittaa muutama rivi tänne blogiinkin. Paluu Nepaliin kahden ja puolen vuoden jälkeen on ollut tapahtumarikasta ja tunteikasta aikaa –on tuntunut kuin emme olisi täältä koskaan lähteneetkään, niin kotoisilta tutut kulmat tuntuvat Patanin vanhan kaupungin katuja tallatessa. Toisekseen on ollut hienoa tavata vanhoja tuttuja, entisistä kollegoista paikallisiin ravintolan ja kirjakaupan pitäjiin sekä tietenkin Reilun kaupan järjestöjen ihmisiin ja tuottajiin. Täällä on jälleen törmännyt hieman erilaiseen elämänrytmiin kuin Suomessa; tupsahdettuamme yhtäkkiä tuttujemme ovelle tai työpaikalle, meidät on kutsuttu heille asumaan tai vähintäänkin aterioimaan perheen luo siinä samassa hetkessä. Paikallinen tuttumme sanoikin hyvin, että ”tämä on elämää” (ajan ottaminen arjen kiireistä ystäville) ”–me emme tiedä, mitä elämässä tapahtuu tai milloin näemme seuraavan kerran, on siis paras nauttia yhdessä tästä hetkestä!” Vaikka monet tutuistamme täällä ovat pienyrittäjiä, kuten mekin, ja myös kiireisiä, tuntuvat he kuitenkin osaavan hieman paremmin rennomman suhtautumisen aikaan. Olemme myös naureskelleet, että yhä kasvavien liikenneruuhkien, sähkökatkojen ym. hidasteiden vuoksi täällä on pakko ajatella, että yhdessä päivässä voi hoitaa yhden isomman asian –ei ”miljoonaa asiaa”, kuten Suomessa on tapana!

Elämänmenoa Katmandussa.

Elämänmenoa Katmandussa.

Nepalin yleisestä tilanteesta sen verran, että tuttujemme mukaan täällä on ollut rauhallisempaa kuin meidän täällä asuessa, yleislakkoja on vähemmän ja niistä ei ole seurannut samanlaisia väkivaltaisia kahakoita kuin aiemmin. Yksi negatiivinen asia, mihin maan epävakaa tilanne on johtanut, on korruption lisääntyminen entisestään, tämän on kuullut monen eri tahon suusta. Vaikka poliittinen tilanne on vielä täysin hatara, eikä perustuslakia ole vieläkään saatu säädettyä, näkyy ihmisten halu jatkaa elämäänsä uusien bisnesten, kuten ravintoloiden, hotellien ja kauppojen avaamisena. Myös kaikenlaisia uusia rakennusprojekteja tuntuu olevan meneillään eri puolilla. Ihmiset ovat kenties luovuttaneet poliitikkojensa suhteen, mutta ovat päättäneet uskoa tulevaan ja ottaa ohjat omiin käsiinsä ja yrittää rakentaa jotain uutta. Olemme myös tavanneet mikroyrittäjiä, joita koulutin täällä työskennellessäni sekä Nepalin Reilun kaupan järjestön jäseniä ja hyviä uutisia sekä positiivista kehitystä on ollut havaittavissa heidänkin keskuudessaan –näistä kuitenkin enemmän seuraavassa jutussa!

Tuottajavierailulla Nepalissa

11.11.2012 - Antti

Nyt on sellainen juttu; 2 vuotta sitten Nepalista lähdettyämme jäi taakse moni Reilun kaupan käsityöläinen ja tuttu.

Nyt vihdoin heitä tapaamaan matkaamme ja matkan ajaks kaupan kiinni paamme.

Karmashop taas ovensa 7.12. avaa, jolloin vielä joululahjat meiltä tilata saattaa.

Tällä välin kuitenkin facebookkia ja blogiamme päivitämme ja terveiset kaukaa teille lähetämme!

Video People Treen perustajan Safian Nepalin tuottajavierailusta

10.31.2012 - Antti

Alla olevasta videossa People Treen perustaja Safia Minney kertoo People Tree:lle Nepalissa tuotteita valmistavista tuottajayhteisöistä. Videossa kerrotaan mm. Kumbeshwar Technical Schoolista (KTS) sekä Asian Craft Producers:sta (ACP). Näistä tuottajista ja Nepalista yleensä löytyy myös lisää kertomuksia, kun jaksaa kahlata aikaisempia blogijuttujamme taaksepäin. Nepalissa viettämästämme vuodesta on nyt jo pari vuotta, joten video, jossa näkee tuttuja kasvoja ja paikkoja, piristää kummasti syksyistä viikkoa.

Safia Minneyn video Nepalista (kertojana Safia itse):

People Treen vintage-henkiset uutuudet Karmashopissa!

08.27.2012 - Heidi

People Treen syysmallisto 2012 on vintagen inspiroima, täynnä käytännöllisiä, mutta naisellisia vaatteita. Mekkoja ja paitoja koristavat nostalgiset printit sekä rusetit ja laskokset. Malliston avulla People Tree on jälleen työllistänyt yli 4000 puuvillan viljelijää ja käsityöläistä 10 kehitysmaassa. Reilun palkan lisäksi tämä tarkoittaa usein koulujen ja terveydenhuollon kehittämistä sekä taloudellisen itsenäisyyden lisääntymistä aiemmin hyvin syrjityssä ja heikossa asemassa olleille ihmisille.

Kukapa osaisi kuvailla People Treen periaatteita ja malliston vaatteita paremmin kuin merkin perustaja, paljon kehitysmaiden tuottajien kanssa aikaa viettävä Safia Minney;

“Welcome to People Tree’s autumn-winter -collection. This season we’ve gone for nature inspired designs to complement our commitment to the planet and its people –this means working to SLOW values in a fast-paced fashion world.

SLOW means standing up against exploitation, family separation, slum cities and pollution –all the things that make FAST fashion so successful.

In contrast, every one of the garments in our collection is a living blueprint for the People Tree philosophy –organic cotton, handcrafted clothing, using traditional skills that support rural communities.

The People Tree design team have woved us with a ‘Mad men’ theme of vintage glamour, with gorgeous open knit wool, structured cotton poplin and tailored hand weaves.

Conversational prints and bright colors rule for the autumn-winter collection. Inspired by the wildlife in the English back garden and the tropical flowers from the villages of our farmers and artisans in India, Bangladesh and Kenya.

It all adds up to effortless chic –naturally!”

Safia

Alla video syksyn uutuuksien tuotekuvauksista:

Micro-Enterprise Development Programme (MEDEP)

05.18.2012 - Antti

MEDEP perustettiin yli 10 vuotta sitten YK:n kehitysohjelman, UNDP:n, avustuksella. Projektin tarkoituksena on identifioida Nepalin köyhistä köyhimmät syrjäseuduilta ja maalta ja tarjota heille mahdollisuus parempaan elämään pienyrittäjyyden kautta. Ohjelman keskeisinä kohderyhminä ovat naiset, kastittomat, vähemmistöryhmien edustajat sekä työttömät nuoret. Kaikki ohjelmaan valitut henkilöt ovat joka tapauksessa eläneet alle Nepalin köyhyysrajan, joka on vain 7696 Nepalin rupiaa (74 euroa) vuodessa ja 21 rupiaa (20 senttiä) päivässa –mikä taas on vain viidesosa kansainvälisestä yhden dollarin köyhyysrajasta! Osa yrittäjiksi koulutettavista on ns. hard core-köyhiä, joiden tulot ovat olleet alle 4617 rupiaa vuodessa. Voi siis sanoa, ettei näillä ihmisillä ole juuri ollut mitään ennen tähän projektiin pääsyä. Eikä yrittäjäksi ryhtyminenkään ole kovin helppoa näille ihmisille, jotka usein eivät osaa lukea tai kirjoittaa tai heillä ei ole mitään muutakaan koulutustaustaa. MEDEP kouluttaa yrittäjäksi ryhtyviä liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, antaa tietoa kysynnästä ja markkinoista sekä tarjoaa teknistä ja taidollista koulutusta ja tukee heitä markkinoinnissa. Yksi tärkeä osa ohjelmaa on mikrolainoituslaitosten ja pankkien kanssa tehtävä yhteistyö; monet pankit kun pitävät köyhiä kelvottomina saamaan edes pienimpiä mahdollisia lainoja ja siksi yritysten perustaminen on usein mahdotonta.
Lapsi-karkkien tekoa
Lapsi-karkkien valmistusta
Lokta-paperin tekoa
Lokta-paperin valmistusta Daphne-kasvista

Toimintansa aikana projekti on ollut menestyksekäs ja MEDEP:in kautta n. 40 000 ihmistä on saatettu yrittäjyyden alkuun eri puolilla Nepalia. Haasteita silti riittää. Yritysten laajentaminen edes oman kylän sisällä olisi tärkeää, jotta yrittäjät voisivat työllistää muita alueen ihmisiä. Monesti vaikeakulkuisissa paikoissa asuvien yrittäjien on kuitenkin hankala pysyä selvillä markkinakysynnästä ja laatuvaatimuksista jne. Monesti mm. pitkät ja hankalat kuljetusmatkat lisäävät tuotteiden hintoja niin, etteivät he pysty kilpailemaan hinnoilla tehdas- ja massavalmisteisten tuotteiden kanssa (joita rahdataan Nepaliin myös Intiasta ja Kiinasta). Nepalin oman tuotannon, omien raaka-aineiden käytön ja viennin elvyttäminen olisi tärkeää, sillä maan talous on täysin epätasapainossa ja sitä uhkaa jopa romahtaminen. Lähes kaikki MEDEP:in alaisuudessa tehdyt tuotteet on valmistettu käsin alusta loppuun saakka ja materiaaleina on usein käytetty paikallisia raaka-aineita, kuten bambua (korit ja koriste-esineet), nokkosta (laukut ja huivit), daphne-kasvia (käsintehty Lokta-paperi) jne.

Suitsukkeiden tekoa
Suitsukkeiden valmistusta
Saippuan tekoa
Saippuan valmistusta
Olkalaukun tekoa nokkoskankaasta
Hari ompelee olkalaukkua nokkoskankaasta

MEDEP:in yrittäjien tuotteita/palveluita ovat mm.: puutavara (kestävä metsätalous), palvelut (parturi-kampaajat ja suutarit), elintarvikkeet (hunaja, makeiset, hedelmätuotteet, maitotuotteet), paperituotteet, käsityöt ja käsinkudotut kankaat, suitsukkeet, bio-briketit, nokkostuotteet, bambutuotteet, kasvisaippuat yms. Vuoden 2010 aikana tutkitaan myös mm. vesihyasintin ja elefanttiruohon käyttömahdollisuuksia pienyrittäjien tuotteissa.
Käsityöläisiä Länsi-Nepalissa
Käsityöläisiä Länsi-Nepalissa

Langan kehräystä nokkosesta
Gammaya kehrää langan nokkosesta

Dhaka-kankaan kudontaa
Dhaka-kankaan kudontaa

Tutustu tarkemmin:

Micro-Enterprice Development Programme: www.medep.org.np